Etusivu › Kalavedet › Tengeliönjoen vesistö
Kalavedet · Lappi
Tengeliönjoen vesistö — kalakannat ja saalistilastot
Tengeliönjoen kalatalousalue kattaa Miekojärven, Raanujärven, Iso-Vietosen ja Tengeliönjoen vesistöt Lapissa. Tällä sivulla on se, mitä alueen viralliseen käyttö- ja hoitosuunnitelmaan on kirjattu: Miekojärven kuhan mitattu kasvu, Koutusjärven koekalastustulokset, kalatalousvelvoitteen istutusmäärät ja suunnitelman kalastuksen säätelysuositukset.
Pikavastaus
Tengeliönjoen vesistön halutuimmat saaliskalat ovat siika, taimen, kuha, muikku, made, ahven ja hauki. Miekojärven kuha saavuttaa lakisääteisen 42 sentin mitan ja noin 680 gramman painon vasta seitsemännellä kasvukaudellaan, ja kiloon se kasvaa yhdeksännellä — kasvu on hidasta, mutta kanta lisääntyy pääosin luontaisesti. Koutusjärven koekalastuksessa petokalojen osuus painosaaliista oli peräti 57 prosenttia. Järvitaimen ja siika on kalatalousalueen omassa luokittelussa uhanalaisia, ja Koutusjoen taimenen kutupesät romahtivat 37 kappaleesta nollaan vuosien 2020 ja 2021 välillä.
| Vesistö | Miekojärvi, Raanujärvi, Iso-Vietonen ja Tengeliönjoki |
|---|---|
| Halutuimmat saaliskalat | siika, taimen, kuha, muikku, made, ahven ja hauki |
| Miekojärven kuhan kasvu | 42 cm / n. 680 g seitsemännellä kasvukaudella, 1 kg yhdeksännellä (Eurofins Ahma 2019) |
| Koutusjärven koekalastus 2018 | petokalojen osuus 57 % painosaaliista ja 30 % lukumääräsaaliista; ahven ja särki runsaimmat |
| Uhanalaiset lajit | järvitaimen ja siika uhanalaisia, ankerias äärimmäisen uhanalainen (Punainen kirja 2019) |
| Istutusvelvoite yhteensä | kuha 19 454 kpl, järvitaimen 9 529 kpl, pohjasiika 18 200 kpl, vaellussiika 20 000 kpl ja harjus 22 000 kpl vuodessa |
Näytä Tengeliönjoki, Miekojärvi ja Iso-Vietonen kartalla
Sisältö tarkistettu 27.7.2026. Säädökset, luvat ja hinnat muuttuvat: tarkista ajantasainen tieto alla linkitetyistä viranomaislähteistä.
Kuha — Miekojärven kanta kasvaa hitaasti mutta pääosin luontaisesti
Eurofins Ahman kasvututkimuksen mukaan Miekojärven kuha saavuttaa lakisääteisen, 42 senttimetrin ja noin 680 gramman koon vasta seitsemännellä kasvukaudellaan. Vuotta myöhemmin, kahdeksannella kasvukaudella, kuha on kasvanut 45 senttiin ja reiluun 800 grammaan, ja kiloa painavaksi se kasvaa vasta yhdeksännellä kasvukaudella. Runsaimmissa vuosiluokissa istutettujen kuhien osuus oli 19–30 prosenttia, eli suurin osa kannasta syntyy luonnossa; kalatalousalue arvioi istutuksilla olevan kantaa tukeva vaikutus etenkin niinä vuosina, kun luontainen lisääntyminen epäonnistuu. Kaupallisen pyynnin pääkohdelajeista kuha on kilomäärin mitattuna tärkein Miekojärvessä. (Leppänen 2019.)
Muodollinen kalatalousvelvoite istuttaa lisäksi 19 454 kuhaa vuodessa (3,40 kpl/ha): Raanujärveen 10 364 kappaletta (4,23 kpl/ha) ja Vietosiin 9 090 kappaletta (2,57 kpl/ha). Miekojärvi ei kuulu tämän velvoitteen piiriin, mutta sinne suositellaan istutettavaksi erikseen vähäisiä määriä — noin 5 kappaletta hehtaarille — alitsariinilla merkittyä kuhaa luonnontuotannon tueksi ja kaupallisen kalastuksen jatkuvuuden turvaamiseksi.
Koska naaraskuha tulee sukukypsäksi tyypillisesti 5–6 vuoden iässä 40–45 sentin koossa, suunnitelma suosittelee kalastuksen kohdistamista yli kuusivuotiaisiin kaloihin yhden kutukerran turvaamiseksi. Käytännön suositus on sitoa kuhan alamitta seitsenvuotiaiden kuhien pituuteen ja tähän sopivaan kuhaverkon vähimmäissolmuväliin; jos myöhemmät kasvututkimukset osoittavat sen tarpeelliseksi, alamittaa suositellaan nostettavaksi 45 senttiin. Lisätietoa: kuhan lajisivu.
Hauki, ahven ja särkikalat — Koutusjärvi on poikkeuksellisen petokalavaltainen
Koutusjärven vuoden 2018 verkkokoekalastuksessa tavattiin kahdeksan kalalajia: ahven, kiiski, kuore, muikku, siika, särki, made ja taimen. Ahven ja särki olivat runsaimmat lajit sekä paino- että lukumääräsaaliissa, ja petokalojen osuus painosaaliista oli 57 prosenttia, lukumääräsaaliista 30 prosenttia — suunnitelma kuvaa osuutta erittäin suureksi. Siika oli painosaaliissa ja kiiski lukumääräsaaliissa kolmanneksi runsain laji. Koutusjärvi on ollut erityiskalastuskohde vuodesta 2016, ja sen ekologinen tila on koekalastusten perusteella pysynyt erinomaisena vuoden 2012 jälkeen.
Hauki kuuluu alueen halutuimpiin saaliskaloihin, ja sen pyyntiin kannustetaan sekä pyydys- että vapakalastuksessa. Ahvenen, harjuksen ja kiisken kannat arvioidaan alueella elinvoimaisiksi eikä ylitiheitä kantoja tunneta; niiden kasvua on tarkoitus seurata saalisnäytteillä ja nordic-koeverkkokalastuksilla. Särkikalojen, kiisken ja pienten ahventen pyyntiin kannustetaan lisäksi erikseen, jotta kannat eivät kasva ylitiheiksi. Lisätietoa: hauen, ahvenen, särjen ja kiisken lajisivut.
Siika ja vaellussiika — istutusvarainen ja luokiteltu uhanalaiseksi
Kalatalousalueen oma luokittelu merkitsee sekä siian että järvitaimenen alueella uhanalaiseksi; siian esiintyvistä muodoista ei ole tehty erillistä tutkimusta, joten niitä ei tunneta tarkemmin. Kalatalousvelvoitteen mukaan pohja- ja vaellussiika istutetaan yleisesti Lapin alueelta olevalla kannalla, ja velvoitteen kokonaismäärä alueella on pohjasiikaa 18 200 kappaletta (3,34 kpl/ha) ja vaellussiikaa 20 000 kappaletta vuodessa. Pohjasiikaistutus kohdistuu kokonaan Raanujärveen (8 200 kpl, 3,34 kpl/ha), ja vaellussiikaa istutetaan sekä Tengeliöjoen yläjuoksulle (10 000 kpl) että Torniojokeen (20 000 kpl).
Suunnitelma suosittelee lisäksi anomaan ELY-keskukselta poikkeuslupaa Ivalojoen pohjasiian istuttamiseksi Vietosiin ja Raanujärveen, koska muuten suositeltava Perämeren vaellussiika voi vaeltaa merelle syönnökselle eikä siten hyödytä paikallista kantaa yhtä hyvin. Metsähallituksen vapaa-ajankalastuskyselyssä toivotuin saaliskala oli taimen ja siika — molempien kannat ovat kärsineet eniten voimatalouden aiheuttamista haitoista. Lisätietoa: siian lajisivu.
Muikku — vahva laji kolmen suurimman järven kaupallisessa pyynnissä
Muikku on suunnitelman mukaan omavarainen ja elinvoimainen koko alueella, ja sen arvioidaan kestävän voimakastakin kalastusta. Kaupallisen pyynnin kilomääräisessä tärkeysjärjestyksessä muikku on toiseksi tärkein laji sekä Raanujärvellä (kuoreen jälkeen) että Miekojärvellä (kuhan jälkeen), ja tärkein laji Iso-Vietosella. Muikun keskeisiä lisääntymisalueita on tarkoitus kartoittaa suunnitelmakauden aikana, ja kannan kasvua seurataan noin kolmen vuoden välein tehtävillä ikä- ja kasvumäärityksillä, ensisijaisesti suurimmilla ja voimakkaimman kalastuksen kohteena olevilla järvillä. Lisätietoa: muikun lajisivu.
Taimen — luontainen vaelluskanta, mutta Koutusjoen kutu romahti
Järvitaimen on kalatalousalueen omassa luokittelussa uhanalainen. Kalatalousvelvoitteen mukaan istutettavan järvitaimenen tulee olla Juutuanjoen kantaa, ja velvoitteen kokonaismäärä on 9 529 kappaletta vuodessa (1,45 kpl/ha): Raanujärveen 3 354 kappaletta (1,32 kpl/ha), Vietosiin 5 603 kappaletta (1,58 kpl/ha) ja Tengeliöjoen yläjuoksulle 572 kappaletta. Meritaimenta istutetaan velvoitteen ulkopuolella Torniojoen kantaa olevilla kaloilla.
Koutusjoki on nimetty alueen tärkeäksi taimenen kutujoeksi ja samalla uhanalaisen jokihelmisimpukan elinalueeksi — simpukka tarvitsee elinvoimaisuutensa säilyttämiseksi vahvan taimenkannan. Selvitysten mukaan Koutusjoen kutukanta on kuitenkin romahtanut vuosien 2020 ja 2021 välillä: joen yläosalla tavattiin 37 kutupesää vuonna 2020, mutta vuonna 2021 kutupesiä ei tavattu lainkaan. Jokisuu Koutusjärvellä esitetään rauhoitettavaksi samoin kuin jokisuu Miekojärven puolella. Metsähallituksen kyselyssä taimen oli alueen toivotuin saaliskala. Lisätietoa: taimenen lajisivu.
Made ja harjus — istutussuunnitelman muut lajit
Made on suunnitelman mukaan tärkeä ja haluttu saalislaji, ja kalatalousalue seuraa sen kantaa kalastajapalautteen sekä tarvittaessa ikä- ja kasvututkimusten avulla. Harjuskantaa puolestaan ylläpidetään istutuksin: velvoitteeseen kuuluu 22 000 harjusta vuodessa, joista 20 000 Tengeliöjoen yläjuoksulle ja 2 000 alajuoksulle. Näiden lisäksi harjusta suositellaan istutettavaksi vk-2+-poikasina useisiin sivuvesiin, muun muassa Aalisjokeen, Alposjokeen, Kuusiojaan, Konttajokeen, Lahnaojaan, Laukkujokeen, Lompolojokeen, Luomalanjokeen ja Sirkkakoskeen. Lisätietoa: maden ja harjuksen lajisivut.
Muu kalasto ja vieraslajien seuranta
Alueen kalastosta tunnetaan yhteensä 17 lajia. Kaupallisesti hyödynnetään erityisesti kuhaa, lahnaa, ahventa, matetta, haukea, muikkua, särkeä ja siikaa. Ankerias on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi, ja siitä samoin kuin nieriästä on vain yli kymmenen vuoden takaisia saalishavaintoja — kumpaakaan ei ole vahvistettu alueella vakituisesti eläväksi. Myös mutun ja joidenkin särkikalojen kannan tilaa ei tunneta tutkimusten vähäisyyden vuoksi. Seipi, salakka ja säynävä sen sijaan ovat kaikki omavaraisia, alkuperäisiä ja elinvoimaisia.
Alueella ei ole tiedossa olevia vieraslajeja, mutta puronieriän mahdollista esiintymistä on tarkoitus selvittää virtavesien sähkökoekalastusten yhteydessä.
Kalastuksen säätely — alamitat, solmuvälit ja saaliskiintiöt
Vapaa-ajan yhtenäislupa-alueille suositellaan vuorokausikohtaista saaliskiintiötä: kohtuullisena pidetään 5 kuhaa vuorokaudessa vapakalastuksessa ja 1 lohikalaa (lohi tai taimen) vuorokaudessa. Myös harjuksen kalastukseen suositellaan kiintiötä. Lisäksi yli 10 metrin syvyysvyöhykkeillä esitetään kiellettäväksi 21–54 millimetrin solmuvälin verkot Miekojärvellä, Vietosilla ja Raanujärvellä — matalammilla vesillä näillä väleillä voisi edelleen pyytää siikaa ja ahventa vaarantamatta kuhakantaa. Jokisuille esitetään noin 200–300 metrin verkkokalastuskieltoaluetta turvaamaan vaelluskalojen esteetön nousu, ensisijaisesti Alposjoen, Koutusjoen, Kavantojoen ja Luomalanjoen alajuoksuille ajalle 1.4.–15.6. sekä 1.9.–30.11., jolloin kaikki kalastus esitetään kiellettäväksi.
Trooli ei suunnitelman mukaan sovi kaupallisen kalastuksen pyydykseksi alueen voimakkaiden kuhakantojen vuoksi, paitsi kannanhoidollisista syistä yli 2 000 hehtaarin järvillä — käytännössä tämä koskee lähinnä Miekojärveä (5 334 ha), Iso-Vietosta (3 537 ha) ja Raanujärveä (2 543 ha). Näillä isoimmilla järvillä trooli voisi tehostaa vajaasti hyödynnettyjen kalakantojen, kuten ahvenen, särkikalojen, pienen muikun ja kuoreen, käyttöä.
Miten tätä suunnitelmaa luetaan oikein
- Tämä KHS painottaa tavoitteita ja toimenpiteitä, ei kattavia yksikkösaalislukuja. Suunnitelma toteaa itse, että alueelta on hyvin vähän tutkittua saalistietoa — vapaa-ajankalastuksen saaliista ei ole kattavaa aineistoa lainkaan.
- Miekojärven kuhan kasvuluvut ovat yhden järven yhden tutkimuksen tulos (Eurofins Ahma 2019), ei koko vesistön yksikkösaalis.
- Koutusjärven koekalastustulos on yhden järven yhden vuoden (2018) otos, ei koko alueen tilannekuva.
- Istutusmäärät ovat kalatalousvelvoitteen mukaisia velvoitemääriä, eivät todiste kannan koosta — istutus kompensoi voimatalouden aiheuttamia haittoja.
- Suositukset eivät ole voimassa olevia rajoituksia. Ajantasaiset kalastusrajoitukset: kalastusrajoitus.fi.
Usein kysyttyä Tengeliönjoen vesistöstä
Onko Miekojärvessä hyvä kuhakanta?
Kuha lisääntyy Miekojärvessä pääosin luontaisesti — istutettujen kuhien osuus runsaimmissa vuosiluokissa on ollut 19–30 prosenttia. Kasvu on kuitenkin hidasta: lakisääteisen 42 sentin ja noin 680 gramman koon kuha saavuttaa vasta seitsemännellä kasvukaudellaan, ja kiloon se kasvaa yhdeksännellä.
Millä solmuvälillä Tengeliönjoen vesistöltä kannattaa pyytää kuhaa?
Suunnitelma suosittelee kuhan alamitan sitomista seitsenvuotiaiden kuhien pituuteen, ja tarvittaessa nostamista 45 senttiin. Lisäksi Miekojärvellä, Vietosilla ja Raanujärvellä esitetään kiellettäväksi 21–54 millimetrin solmuvälin verkot yli 10 metrin syvyydessä, jotta kuha ehtii kasvaa ennen pyyntiä.
Onko Tengeliönjoen vesistössä hyvä taimenkanta?
Järvitaimen on kalatalousalueen omassa luokittelussa uhanalainen. Kantaa tuetaan istuttamalla vuosittain 9 529 Juutuanjoen kantaa olevaa järvitaimenta, mutta luontainen lisääntyminen on paikoin vaarassa: Koutusjoen kutukanta romahti vuosien 2020 ja 2021 välillä 37 kutupesästä nollaan.
Mitä kalaa Koutusjärvestä saa?
Koutusjärven 2018 koekalastuksessa tavattiin kahdeksan lajia: ahven, kiiski, kuore, muikku, siika, särki, made ja taimen. Ahven ja särki olivat runsaimmat sekä painossa että lukumäärässä, ja petokalojen osuus painosaaliista oli peräti 57 prosenttia — järvi on ollut erityiskalastuskohde vuodesta 2016.
Paljonko Tengeliönjoen vesistöön istutetaan kalaa vuosittain?
Kalatalousvelvoitteen mukaan alueelle istutetaan vuosittain 19 454 kuhaa, 9 529 järvitaimenta, 18 200 pohjasiikaa, 20 000 vaellussiikaa ja 22 000 harjusta. Istutukset kompensoivat Torniolaakson Voima Oy:n vesivoimasäännöstelyn aiheuttamia kalataloudellisia haittoja.
Lähteet ja lisätieto
Väitteet perustuvat viranomais- ja tutkimuslähteisiin. Linkit avautuvat alkuperäisaineistoon.
- Tengeliöjoen kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2022–2032 — Koutusjärven koekalastustulokset ja lajisto s. 9–10; kalatalousvelvoitteen kantavaatimukset s. 10; istutusvelvoitemäärät (taulukko 1) s. 10–11; alueen pinta-ala ja vesiala s. 11; kalalajisto ja uhanalaisuusluokitus (taulukko 2) s. 11–12; kuhan, hauen, siian, maden, taimenen ja vajaasti hyödynnettyjen lajien tavoitetilat s. 13–14; ahvenen, harjuksen ja kiisken tavoitetila s. 15; kalataloudellisesti tärkeät järvet ja pinta-alat (taulukko 5) s. 18–19; troolin käyttörajoitus s. 19–20; vapaa-ajankalastuksen saaliskiintiösuositus s. 20–21; kuhan sukukypsyys ja Miekojärven kasvututkimus s. 21–22; kuhan alamitta- ja solmuvälisuositus s. 22; verkkokalastuskieltoalue-suositus s. 22–23; Koutusjoen kutupesäseuranta s. 23; istutussuunnitelma s. 23–24; vieraslajien seuranta s. 25
- Kalastusrajoitus.fi — ajantasaiset aluekohtaiset rajoitukset
- Luonnonvarakeskus — kalakantojen tila ja seuranta