EtusivuKalavedet › Ala-Kemijoki ja Perämeri

Kalavedet · Lappi

Ala-Kemijoki ja Perämeri — kalakannat ja saalistilastot

Ala-Kemijoen ja Perämeren kalatalousalue kattaa Kemijoen alimmat voimalaitosaltaat, niiden sivuvedet ja Kemin edustan merialueen. Tällä sivulla on se, mitä kalatalousalueen viralliseen käyttö- ja hoitosuunnitelmaan on kirjattu: patoaltaiden saalisjakauma, merialueen koekalastustulokset, istutusvelvoitteiden mitoitus ja alueelle esitetyt säätelymuutokset.

Pikavastaus

Ala-Kemijoen patoaltaiden keskimääräinen vuosisaalis oli velvoitetarkkailun kalastustiedusteluissa 29 800 kiloa, ja siitä 75 prosenttia oli kirjolohta, haukea ja ahventa. Kemin edustan merialueella koekalastusten valtalajit ovat ahven, särki, lahna ja kiiski. Alue on poikkeuksellisen istutusvetoinen: merialueelle istutettiin 2010-luvulla 27,2 miljoonaa ja jokialueelle 30,8 miljoonaa kalanpoikasta. Patoaltaat eivät suunnitelman mukaan sovellu lohen eivätkä meritaimenen lisääntymisalueiksi.

VesistöKemijoen alimmat patoaltaat Isohaarasta Petäjäskoskelle, niiden sivuvedet ja Kemin edustan merialue
Vesipinta-ala22 280 ha, josta merialuetta noin puolet; patoaltaita 3 760 ha
Patoaltaiden pääsaalislajitkirjolohi, hauki ja ahven — yhdessä 75 % kokonaissaaliista
Merialueen valtalajitahven, särki, lahna ja kiiski — yli 90 % koekalastussaaliin biomassasta
Runsastunut kantakuha; sen osuus patoaltaiden saaliissa on kasvanut
Heikkoina pidetyt kannatistutusperäiset siika, taimen ja harjus patoaltailla; merilohi ja meritaimen merialueella
Aineistovelvoitetarkkailun kalastustiedustelut, COASTAL-koekalastukset, sähkökoekalastukset ja istutusrekisteri

Näytä Kemin edusta ja jokisuu ja Kemijoen alaosa kartalla

Sisältö tarkistettu 27.7.2026. Säädökset, luvat ja hinnat muuttuvat: tarkista ajantasainen tieto alla linkitetyistä viranomaislähteistä.

Alue: neljä patoallasta, sivuvedet ja Kemin edustan meri

Kalatalousalueen vesipinta-ala on 22 280 hehtaaria, josta merialueen osuus on noin puolet. Suuria järviä ei ole — yli sadan hehtaarin järviä ovat muun muassa Louejärvi (142 ha), Ristijärvi (160 ha), Vaajärvi (242 ha) ja Suolijärvi (151 ha), ja alueen järvet ovat pääasiassa matalia humusjärviä. Sisävesien kalastus keskittyy siksi Kemijoen alaosan voimalaitosaltaisiin: Isohaaran allas 1 350 ha, Taivalkosken allas 1 627 ha, Ossauskosken allas 1 064 ha ja Petäjäskosken allas 2 671 ha.

Suunnitelma sanoo suoraan sen, mikä ratkaisee alueen kalaston: Ala-Kemijoen pääuoma ja patoaltaat eivät nykytietämyksen mukaan sovellu lohen eivätkä meritaimenen lisääntymisalueiksi, eivätkä patoaltaat ole merkittäviä vaellussiian lisääntymisalueita. Erikseen Lapin ELY-keskuksen päätöksessä (LAPELY/1413/2021) todetaan, että Kemijoen patoaltaat eivät sovellu vaelluskalojen syönnös- ja kasvualueiksi suhteellisen pienen pinta-alan, virtausolosuhteidensa ja ravintovarojen niukkuuden takia. Ala-Kemijoki on jokeen nousevalle lohelle lähinnä läpikulkuväylä yläpuolisen vesistöalueen mahdollisille lisääntymisalueille.

Patoaltaiden saalis — kirjolohi, hauki ja ahven

Vuosien 2010 ja 2015 velvoitetarkkailun kalastustiedusteluissa patoaltaiden keskimääräinen kokonaissaalis oli 29 800 kiloa ja pyyntiponnistus 30 000 pyyntikertaa. Saalis oli pääosin kirjolohta, haukea ja ahventa: nämä kolme muodostivat 75 prosenttia kokonaissaaliista sekä pyydys- että vapakalastuksessa.

Pyydyskalastuksen pyyntiponnistus on selvästi suurempi kuin vapakalastuksen (65 ja 35 prosenttia), mutta saalis jakautuu käytännössä tasan: pyydyskalastus 51 ja vapakalastus 49 prosenttia. Pyydyskalastuksen saaliista kirjolohta oli 37 prosenttia eli yli kolmannes, vapakalastuksen saaliista haukea 32 prosenttia eli kolmannes. Ahvenen osuus oli molemmissa noin viidennes.

Kirjolohi on kokonaan istutusten varassa, ja se myös kalastetaan nopeasti pois: kalastustiedustelujen kirjolohisaalis vastaa noin 70 prosenttia vuosittaisesta istukasmäärästä. Valajaskosken altaalla vuonna 2013 tehdyssä merkintätutkimuksessa istukkaat pyydettiin käytännössä kahden kuukauden sisällä istutuksesta. Suunnitelma pitää kirjolohta tuottavuudeltaan ylivoimaisena velvoitelajina ja suosittaa, että taimen ja harjus korvataan patoaltailla pyyntikokoisella kirjolohella.

Suurhauki — vähintään seitsemän kilon painoinen tai metrin mittainen kala — on suunnitelmassa nimetty alueen vapaa-ajankalastuksen ja kalastusmatkailun keskeiseksi vetovoimatekijäksi, ja sen kalastuksesta on tarkoitus tehdä erillisselvitys.

Harjus — alamitta laskettiin 30 senttiin patoaltailla

Harjusta esiintyy lähes kaikissa Ala-Kemijoen virtavesissä, ja meressä se on rauhoitettu. Keskeisiksi harjusvesiksi on nimetty muun muassa Leivejoki, Ropsajoki, Akkunusjoki, Varejoki, Sivakkajoki ja Kuikero-oja.

Patoaltailla harjuskanta on istutusten varassa, ja kalatalousalue esitti ELY-keskukselle harjuksen alamitan laskemista asetuksen 35 sentistä 30 senttiin Isohaaran ja Valajaskosken välisillä patoaltailla ajalle 1.1.2022–31.12.2030. Perustelu on mittausaineistosta: vuosien 2005–2009 harjusnäytteiden mukaan Kemijoen harjuksen kasvu taittuu 5-vuotiaana, jolloin kalat ovat sukukypsiä ja vajaan 30 sentin mittaisia, ja aiemmissa määrityksissä 4-vuotiaista harjuksista lähes 90 prosenttia oli sukukypsiä. Samalla esitettiin harjuksen kevätrauhoituksen poistoa patoaltailta.

Taimen — patoaltailla istukas, sivuvesissä alkuperäinen tammukka

Suunnitelma erottaa kaksi eri asiaa. Patoaltailla taimen on kalastettava istukas, eivätkä altaat sovellu sen syönnös- ja kasvualueiksi; siksi kalatalousalue esitti sekä taimenen syysrauhoituksen että verkkokalastuskiellon poistamista patoaltailta samaksi ajanjaksoksi.

Sivuvesissä on sen sijaan paikallista taimenta eli tammukkaa. Varejoen Sihtuunajoessa ja Runkausjoen Rautuojassa on todettu perinnöllisesti eriytyneet taimenkannat, ja geneettisten selvitysten perusteella omalaatuisia kantoja on lisäksi ainakin Ala-Runkausjoessa, Konttijoessa ja Ropsajoessa. Näihin puroihin ei istuteta sisävesitaimenta, eikä meritaimenen kotiutusistutuksia sallita lainkaan. Purossa tai lammessa, johon ei ole vaellusyhteyttä merestä tai järvestä, taimenen pyyntimitta on kalastusasetuksen (1360/2015) mukainen enintään 45 senttiä, ja puroissa on voimassa asetuksen syysrauhoitus syyskuun alusta marraskuun loppuun.

Leivejoessa esiintyy myös puronieriää, jonka kalastusta kalatalousalue pyrkii lisäämään valistuksen keinoin.

Lohi, meritaimen ja nahkiainen — velvoitteen mitoitus

Kemijoen merellisen vaikutusalueen istutusvelvoite on 615 000 vaellusikäistä lohen poikasta, 90 000 meritaimenen poikasta ja 3 100 000 yksikesäistä vaellussiian poikasta vuodessa. Lisäksi Isohaaran padon yli on siirrettävä vuosittain 100 000 nahkiaista — määrään yllettiin 2010-luvulla harvoin, ja nahkiainen on patoaltailla rauhoitettu.

Jokialueen pääistutusvelvoite on kolmen vuoden keskiarvona 2 100 000 sisävesisiian poikasta, 200 000 harjusta ja siikaa sekä 60 000 vaellusikäistä järvitaimenen poikasta. Kalatalousalueen osuus tästä on 512 400 siikaa, 118 900 harjusta ja siikaa sekä 14 640 taimenta. Velvoite on joustava, ja joustoa on käytetty: istukkaina on käytetty myös pyyntikokoista kirjolohta ja kuhaa. Taimenen ja harjuksen istutusvelvoitteen arvo patoaltailla on 26 000 euroa, joka suunnitelman mukaan menee istutusten heikon tuoton vuoksi hukkaan.

Mittakaava näkyy istutusrekisterissä. Vuosina 2010–2019 merialueelle istutettiin merilohta, meritaimenta, vaellussiikaa ja kuhaa yhteensä 27,2 miljoonaa kappaletta, josta 14,4 miljoonaa velvoitteena ja kalatalousmaksulla, ja jokialueelle 30,8 miljoonaa kappaletta, valtaosin siikaa.

Ylisiirtoja kalatalousalue pitää huonona elvytysmenetelmänä: Kemi-Ounasjoella vuosina 2010–2011 tehdyissä radiotelemetriatutkimuksissa ylisiirretyistä lohista säilyi elossa kutuaikaan vain 29 prosenttia. Ensisijainen menetelmä on mäti- tai pienpoikasistutus. Ks. lohen ja nahkiaisen lajisivut.

Kemin edustan merialue — särkikaloissa käyttämätön varanto

Merialueen kalastorakenteesta on ajantasaista koekalastustietoa. Vuosien 2015 ja 2018 COASTAL-verkkokoekalastuksissa valtalajit olivat ahven, särki, lahna ja kiiski, jotka muodostivat yli 90 prosenttia kalaston biomassasta ja kappalemäärästä. Kilomääräisestä saaliista ahventa oli 36, särkeä 30, lahnaa 20 ja kiiskeä 7 prosenttia; kappalemääräisesti kiiski oli kolmannes koko saaliista.

Suurin hyödyntämätön kalastuspotentiaali on suunnitelman mukaan särkikaloissa, etenkin lahnassa. Kotitarvekalastuksen saaliissa tärkeimmät lajit ovat ahven, hauki, siika ja särki, jotka muodostavat kolme neljäsosaa saaliista — särki ja lahna ovat siis kalastorakenteeseen nähden selvästi aliedustettuina. Osakaskuntien vuoden 2020 tiedustelun mukaan mateen, kuhan ja silakan kanta merialueella on heikko, maivan eli muikun kohtalainen ja merilohi- ja meritaimenkanta heikko. Mateen lisääntymiskyky on kalakantatarkkailussa ollut pitkään heikko koko Perämerellä ilman, että syytä on pystytty osoittamaan.

Merialueen ja jokisuun kalastus

Kotitarvekalastuksen tärkein pyydys on isosiikaverkko, solmuväliltään 35–55 mm; vapakalastuksessa suosituin muoto on vetouistelu. Vuonna 2012 kotitarvekalastuksen kokonaissaalis Kemin edustalla oli 22,5 tonnia. Vuoden 2018 tiedustelu ei kattanut kaikkia kalastajaryhmiä, joten sen tulos ei ole vertailukelpoinen.

Kemijokisuun keskimääräinen kokonaissaalis oli 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä 25 800 kiloa ja toisella 26 600 kiloa, eikä lajijakauma käytännössä muuttunut. Tärkeimmät lajit ovat siika ja lohi. Siian suuri osuus johtuu mädinhankintapyynnistä, jonka saalis on vaihdellut 8 ja 18 tonnin välillä. Vapaa-ajankalastuksen lohisaaliista noin 90 prosenttia pyydetään verkoilla, ja lohiverkkoja käyttää noin 10 prosenttia alueella kalastavista talouksista.

Kaupallinen kalastus käyttää harvoja, solmuväliltään pääasiassa 46–50 mm:n verkkoja. Vuonna 2018 Simo-, Kemi- ja Tornionjoen merialueella oli 13 ryhmän I ja 15 ryhmän II kaupallista kalastajaa, kalastus keskittyi loheen ja jossakin määrin siikaan, ja kokonaissaalis oli 54 tonnia. Maivan ja silakan kalastus on vähentynyt merkittävästi 2010-luvun kuluessa. Ks. verkko- ja katiskakalastuksen opas.

Vajaasti hyödynnetyt lajit ja kestävä kokonaissaalis

Patoaltaiden laskennallinen saalispotentiaali on särjelle 22 tonnia ja ahvenelle 9 tonnia vuodessa. Luku perustuu Lapin särki- ja ahvenalueen hehtaarikohtaisiin arvioihin ja patoaltaiden 3 760 hehtaarin yhteispinta-alaan. Alueen sisävesien kestävä kokonaissaalis on ravinnepitoisuuteen perustuvan arvion mukaan 81–121 tonnia vuodessa.

Tilastoista johdettu arvio toteutuneesta vapaa-ajankalastuksen saaliista 2010-luvulla oli Ala-Kemijoella 132 ja Perämerellä 130 tonnia vuodessa, yhteensä 262 tonnia. Kalatalousalue pitää tätä arviota itse liian suurena: patoaltailta saadun saaliin perusteella jokialueen saalis olisi noin 60 tonnia vuodessa eli selvästi alle laskennallisen enimmäismäärän.

Miten näitä lukuja luetaan oikein

  • Patoallas ei ole järvi eikä joki. Suunnitelma kuvaa itse tästä syntyvän tulkintaristiriidan: vaelluskalojen suojaksi laaditut säädökset ohjaavat patoaltaita, vaikka vaellusyhteyttä mereen tai järveen ei ole. Osa sivulla kuvatuista säätelymuutoksista on kalatalousalueen esityksiä ELY-keskukselle, ei automaattisesti voimassa olevaa oikeutta.
  • Koekalastus ja kalastustiedustelu mittaavat eri asiaa. Koekalastus kertoo kalaston rakenteesta, kalastustiedustelu siitä, mitä ihmiset ottavat saaliiksi. Ero näiden välillä on juuri se, mitä suunnitelma kutsuu vajaasti hyödynnetyksi kalaksi.
  • Suuri osa alueen saaliista on istutettua. Kirjolohen, vaellussiian ja osin taimenen ja harjuksen osuus kertoo istutusmääristä eikä luontaisesta tuotannosta, joten saalisluvut eivät ole tässä kannan mittari.
  • Luvut ovat suunnitelmakaudelta 2022–2030 ja sitä edeltävästä aineistosta. Ajantasaiset rajoitukset kannattaa aina tarkistaa: kalastusrajoitus.fi. Ks. myös pyyntimitat ja rauhoitusajat.

Usein kysyttyä Ala-Kemijoki ja Perämeristä

Mitä Ala-Kemijoen patoaltailta saa saaliiksi?

Velvoitetarkkailun kalastustiedusteluissa patoaltaiden keskimääräinen kokonaissaalis oli 29 800 kiloa vuodessa. Kirjolohi, hauki ja ahven muodostivat siitä 75 prosenttia. Pyydyskalastuksen saaliista kirjolohta oli 37 prosenttia ja vapakalastuksen saaliista haukea 32 prosenttia. Kuhan osuus on kasvanut viime vuosina.

Miksi harjuksen alamitta on Ala-Kemijoen patoaltailla 30 senttiä?

Koska kalatalousalue esitti ELY-keskukselle asetuksen 35 sentin alamitan laskemista 30 senttiin Isohaaran ja Valajaskosken välisillä patoaltailla. Perustelu on näyteaineistosta: Kemijoen harjuksen kasvu taittuu 5-vuotiaana, jolloin kalat ovat sukukypsiä ja vajaan 30 sentin mittaisia, ja 4-vuotiaista harjuksista lähes 90 prosenttia oli sukukypsiä.

Nouseeko Ala-Kemijokeen luonnonlohta?

Vain vähän. Patoaltaat eivät nykytietämyksen mukaan sovellu lohen lisääntymisalueiksi, ja Ala-Kemijoki on nousevalle lohelle lähinnä läpikulkuväylä. Isohaaran kalaportaasta nousee jonkin verran valtaosin viljelyperäistä lohta ja taimenta. Vuoden 2019 näytepyynnissä Taivalkosken alta saatiin yli sata viljelyperäistä lohta ja kaksi villiä lohta, joiden alkuperää ei tunneta.

Mitä kalaa Kemin edustan merialueelta saadaan?

Koekalastusten valtalajit ovat ahven, särki, lahna ja kiiski, jotka muodostavat yli 90 prosenttia kalaston biomassasta. Kotitarvekalastuksen saaliissa tärkeimmät lajit ovat ahven, hauki, siika ja särki, ja niiden osuus on kolme neljäsosaa saaliista. Vuonna 2012 kotitarvekalastuksen kokonaissaalis oli 22,5 tonnia. Kaupallinen kalastus keskittyy loheen ja siikaan.

Missä Ala-Kemijoen alkuperäiset taimenkannat ovat?

Perinnöllisesti eriytyneet taimenkannat on todettu Varejoen Sihtuunajoessa ja Runkausjoen Rautuojassa, ja geneettisten selvitysten perusteella omalaatuisia kantoja on myös ainakin Ala-Runkausjoessa, Konttijoessa ja Ropsajoessa. Näihin ei istuteta sisävesitaimenta eikä meritaimenta. Purossa tai lammessa, johon ei ole vaellusyhteyttä merestä tai järvestä, taimenen pyyntimitta on enintään 45 senttiä.

Kannattaako alueella kalastaa särkeä ja lahnaa?

Suunnitelman mukaan kyllä. Merialueen suurin hyödyntämätön kalastuspotentiaali on särkikaloissa, etenkin lahnassa, ja patoaltaiden laskennallinen saalispotentiaali on särjelle 22 tonnia ja ahvenelle 9 tonnia vuodessa. Näitä lajeja pyydetään selvästi vähemmän kuin niitä kalastossa on.

Lähteet ja lisätieto

Väitteet perustuvat viranomais- ja tutkimuslähteisiin. Linkit avautuvat alkuperäisaineistoon.

  1. Ala-Kemijoen ja Perämeren kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma (suunnitelmakausi 2022–2030) — vesipinta-ala 22 280 ha s. 7; järvien ja patoaltaiden pinta-alat s. 8; merellisen vaikutusalueen istutusvelvoite ja nahkiaisen ylisiirtovelvoite s. 9; jokialueen istutusvelvoite ja kalatalousalueen osuus s. 10; kestävän kokonaissaaliin arvio 81–121 tonnia sekä Perämeren 130 tonnia s. 12; arviot 132, 262 ja 60 tonnia s. 13; merialueen valtalajit ja kaupallinen kalastus s. 18; patoaltaiden kalakantojen nykytila, kuhan runsastuminen ja Taivalkosken näytepyynti s. 25; Sihtuunajoen ja Rautuojan eriytyneet taimenkannat sekä sähkökoekalastustaulukko s. 26; kokonaissaalis 29 800 kg, 75 %:n osuus ja kirjolohen 70 % istukasmäärästä s. 27; saalisjakaumakuvat ja pyyntiponnistus 30 000 kertaa s. 28; keskeiset harjusvedet s. 30; harjuksen tavoitetila s. 31; tammukka ja puronieriä Leivejoessa s. 32; meritaimenen lisääntymisalueet ja ELY:n päätös LAPELY/1413/2021 (syönnös- ja kasvualueet) s. 32; taimen patoaltailla, lohen lisääntymisalueet ja syysrauhoituksen kumoaminen s. 33; lohi ja kirjolohi s. 34; kuha ja siika s. 35; särjen 22 tonnin ja ahvenen 9 tonnin saalispotentiaali sekä patoaltaiden 3 760 ha s. 36; vaelluskalojen lisääntymisalueet s. 43; vaellussiian lisääntymisalueet, harjuksen rauhoitus meressä ja keskeiset harjusvedet s. 44; istutuskannat, meritaimenen istutuskielto ja velvoitteen 26 000 euron arvo s. 53–54; kirjolohi velvoitekalana ja Valajaskosken merkintätutkimus s. 55; ylisiirrettyjen lohien kuolleisuus s. 57; merialueen istutukset 27,2 milj. kpl s. 58; jokialueen istutukset 30,8 milj. kpl s. 59; koekalastusten lajiosuudet ja osakaskuntien tiedustelu s. 79; kaupallisten kalastajien määrä s. 80; kotitarvekalastuksen saalis 22,5 tonnia, pyydykset ja kaupallisen kalastuksen 54 tonnia s. 81; Kemijokisuun saalis 25 800 ja 26 600 kg s. 83; harjuksen alamitta ja verkkokalastuksen poikkeuslupa s. 92; taimenen syysrauhoituksen poisto s. 93; paikallisen taimenen pyyntimitta s. 96
  2. Kalastusrajoitus.fi — ajantasaiset aluekohtaiset rajoitukset
  3. Luonnonvarakeskus — kalakantojen tila ja seuranta

Jatka tästä