Etusivu › Kalavedet › Juojärvi ja Vaikkojoki

Kalavedet · Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo

Juojärvi ja Vaikkojoki — kalakannat ja saalistilastot

Vaikkojoki-Juojärven kalatalousalue koostuu kahdesta erilaisesta osasta: laajasta Juojärvi–Rikkavesi-järvialtaasta ja lähes 60 kilometrin Vaikkojoen koskireitistä. Tällä sivulla on se, mitä alueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaan on kirjattu — saaliit, istutukset, koekalastustulokset ja pyyntimitat.

Näytä Juojärvi kartalla

Sisältö tarkistettu 27.7.2026. Säädökset, luvat ja hinnat muuttuvat: tarkista ajantasainen tieto alla linkitetyistä viranomaislähteistä.

Mistä alueen saalisluvut tulevat

Kalatalousalue kattaa 2 056,39 neliökilometriä ja sen vesipinta-ala on 45 278,03 hehtaaria. Ydin on viisi toisiinsa yhteydessä olevaa järviallasta — Saarijärvi, Retunen, Kaavinjärvi, Rikkavesi ja Juojärvi — joiden yhteispinta-ala on 34 049 hehtaaria.

Suunnitelman ainoa alueelle kohdennettu kalastustiedusteluaineisto ei kata koko tätä aluetta: se tulee Luikonlahden kaivoksen tarkkailusta, jonka kalastustiedustelut kohdistuvat Luikonlahteen ja Retuseen. Vuoden 2018 kokonaissaalis oli Luikonlahdella 6 192 kiloa ja Retusella 1 288 kiloa, molemmilla vähemmän kuin 2013. Muu kuva perustuu osakaskunnille vuonna 2019 lähetettyyn kyselyyn: muikku-, kuha-, lahna-, made-, hauki- ja ahvenkanta on sen mukaan pääaltaalla hyvä, mutta siian ja taimenen tilanne on istutuksista huolimatta melko huono.

Kuha — istutettu laji, joka alkoi kutea itse

Kuha ei kuulunut Juojärven vakinaisiin lajeihin, vaan se kotiutettiin istuttamalla vasta 1980-luvulla. Suunnitelmaan on kirjattu, että kuha kutee Juojärvessä nykyään luontaisesti. Vuosia 2019 ja 2020 on silti pidetty poikkeuksellisen huonoina kuhavuosina järven eteläosissa; keskiosissa kanta on hiukan runsaampi.

Retusella kuha oli vuonna 2018 suurin saalislaji: 423 kiloa eli 32,8 prosenttia kokonaissaaliista (2013: 521 kiloa ja 31,1 prosenttia). Luikonlahdella kuhasaalis putosi 526 kilosta 75 kiloon. Istutusmäärät ovat alueen suurimmat: yksikesäisiä kuhanpoikasia vietiin vuosina 2010–2020 Juojärveen 282 617, Rikkaveteen 82 659, Retuseen 64 029, Kaavinjärveen 53 033 ja Saarijärveen 31 691 kappaletta.

Muikku — Luikonlahden selvästi noussut saalislaji

Muikun saalis nousi Luikonlahdella 2 121 kilosta 2 863 kiloon ja osuus kokonaissaaliista 31,1 prosentista 46,2 prosenttiin. Kanta on kyselyn mukaan hyvä koko Juojärven alueella, ja keskimääräisen yksilökoon on havaittu kasvaneen. Muikku ja pienikokoinen vaellussiika kutevat kalastajien käsityksen mukaan 3–5 metrin syvyyteen — tutkittua tietoa lisääntymisestä ei ole. Troolipyyntiin soveltuvia alueita on vain Rikkaveden eteläosissa ja Juojärven pohjoisosissa; rajoittava tekijä on vesisyvyys.

Hauki, ahven ja made

Hauki oli Luikonlahdella 2018 toiseksi suurin laji 1 419 kilolla (22,9 prosenttia); 2013 saalis oli 1 953 kiloa ja osuus 28,6 prosenttia. Ahvenen saalis laski 1 100 kilosta 805 kiloon. Retusella hauki oli 387 ja ahven 170 kiloa. Madetta ja haukea pyydetään lähinnä talviverkoilla, madetta ja ahventa pilkillä.

Suomi kalastaa 2009 -tutkimuksen mukaan koko viiden järven alueen haukisaalis oli 1,46 kiloa hehtaarilta vuodessa eli 36 000 kiloa, ahvensaalis 16 000, kuhasaalis 6 000 (0,24 kg/ha/vuosi), muikkusaalis noin 5 000 ja lahnasaalis 2 000 kiloa. Kokonaissaalis oli noin 76 000 kiloa.

⚠️ Vuonna 2019 Retusen ahvenista mitattiin kohonneita elohopeapitoisuuksia: toisen kokoomanäytteen pitoisuus 0,54 mg/kg tuorepainossa ylitti ahvenelle asetetun enimmäisrajan, toisen jäi hieman alle (0,48 mg/kg). Luikonlahdella pitoisuudet olivat selvästi rajan alapuolella, eikä nikkelin kertymistä havaittu.

Siika — kaksi muotoa, joista toinen ei lisäänny

Alueella esiintyy ainakin kahta siikamuotoa: planktonsiikaa ja pienikokoista vaellussiikaa. Siikasaaliit olivat 1990-luvulla suhteellisen suuret Juojärven oman vaellussiian ansiosta, mutta ovat sittemmin todennäköisesti taantuneet. Planktonsiika ei alueella lisäänny — Rikkaveteen niitä vietiin 213 266 ja Juojärveen 117 381 kappaletta. Suunnitelman linjaus on silti suora: istutusten kannattavuuden ja kalojen kasvun ollessa huono siikaa ei tulisi jatkossa istuttaa pääaltaisiin lainkaan, koska muikku syrjäyttää tehokkaampana ravintokilpailijana planktonia syövät siiat.

Taimen ja järvilohi — pato, joka katkaisi elinkierron

Järvitaimen ei merkittävässä määrin lisäänny alueen järvissä, ja kanta on lähes kokonaan istutusten varassa. Juojärven alapuolinen Palokinkosken säännöstelypato estää taimenen ja järvilohen kutuvaelluksen Heinäveden reitin koskille, ja Palokin vesivoimalaitoksen rakentaminen vuonna 1961 tuhosi yhden Etelä-Suomen merkittävimmän koskireitin taimenkannoista.

Istutusmäärät ovat siihen nähden suuria: Juojärveen vietiin 2010–2020 taimenia 66 061, järvilohia 7 547 ja harjuksia 18 588 kappaletta, Rikkaveteen taimenia 32 475, järvilohia 4 444 ja harjuksia 4 171. Saaliiksi päätyy vähän: taimensaalis oli 2018 Luikonlahdella kymmenen ja Retusella yhdeksän kiloa. Osa istutuksista on velvoitteita — Palokin voimalaitoksen luvanhaltijan on istutettava vuosittain 6 000 kaksivuotiasta järvitaimenta, kun alkuperäinen velvoite oli 140 000 vastakuoriutunutta poikasta.

Vaikkojoki ja Rauvankoski — virtavesien taimen

Kajoonjärvestä alkavalla Vaikkojoen reitillä on pituutta lähes 60 kilometriä ja 22 koskialuetta, joihin kunnostettiin vuosina 2009–2011 lisääntymis- ja poikasalueita taimenelle; poikastuotantoala on yhteensä yli kuusi hehtaaria. Joessa tavataan taimenen lisäksi haukea, särkeä, salakkaa, säynettä, ahventa, madetta, kiiskeä, harjusta, kivennuoliaista, kivisimppua ja kirjolohta. Vuonna 2014 sähkökoekalastettiin neljä koskea, joista yhdestä löytyi taimenia.

⚠️ Kunnostuksia rajoittaa kaksi tekijää: keskivirtaama on runsas viisi kuutiometriä sekunnissa mutta keskialivirtaama vain viidesosa siitä, ja ojia myöten tuleva vesi voi olla niin hapanta, että pH jää alle viiden. Jokeen istutettiin taimenia 34 717 kappaletta, joista 22 500 ei ollut kertaakaan talvehtinut, ja harjuksia 2 500. Koska koskiin palautetaan luontaisesti lisääntyvää taimenkantaa, alue ei sovellu kaupalliseen kalastukseen.

Alueen ainoat julkaistut poikastiheydet ovat Rauvanjoen Rauvankoskelta, jota on kunnostettu vuodesta 2000. Sähkökoekalastuksissa 2016 ja 2019 taimensaalis oli 93 ja 127 yksilöä, ja laskennalliset keskitiheydet aaria kohti kesänvanhoja taimenia 56 ja 97, talvehtineita 6,3 ja 1,5. Ahvenen tiheys oli 9,5, mateen 3,5 ja kivisimpun 9,7 sekä 15.

Pyyntimitat, verkkorajoitukset ja luvat

Voimassa olevat pyyntimitat: kuha vähintään 45 cm, harjus 35 cm, rasvaeväleikattu taimen 50 cm, rasvaeväleikattu järvilohi 60 cm ja nieriä 60 cm. Rasvaevällinen eli luonnossa syntynyt taimen ja järvilohi ovat rauhoitettuja, samoin ankerias.

Verkkokalastusta ohjataan silmäkoolla: syvännealueilla eli yli 8 metrin syvyydessä vähintään 55 millimetriä, paitsi 15.10.–15.11. siian pyynnin vuoksi, ja väli- ja pintapyydyksissä vähintään 65 millimetriä. Muikkuverkkoja rajoitus ei koske 27 millin silmäkokoon asti. Vaikkojoella rasvaeväleikatun taimenen kalastusta rajoitetaan ja virkistyskalastus ohjataan istutettuihin kirjolohiin; parhailla lisääntymisalueilla on kahluukielto 1.9.–31.5. ja Kajoonkoski on rauhoitettu ympärivuotisesti. Verkkokalastuskieltoja esitetään ympärivuotisena Saarivirtaan, Kaavinkoskeen ja Ohtaansalmeen sekä määräaikaisena Luikonlahti–Koskenniemi-välille (15.8.–30.9.) ja Rauvanjoen suulle (15.8.–31.10.).

Juojärven–Rikkaveden viehelupa-alue kattaa runsaat 19 000 hehtaaria, mutta sen ulkopuolelle jää suuri osa Juojärven selkävesistä. Lupamyynti oli vuosina 2010–2020 yhteensä 69 687 euroa eli keskimäärin 6 335 euroa vuodessa.

Usein kysyttyä Juojärvi ja Vaikkojokistä