Etusivu › Kalavedet › Keski-Kemijoki

Kalavedet · Lappi

Keski-Kemijoki — kalakannat ja saalistilastot

Keski-Kemijoki on rakennettu joki: pääuoma on padottu Valajaskoskelta Seitakorvaan, ja lähes kaikki lohikalat ovat siellä istutuskantoja. Tällä sivulla on se, mitä kalatalousalueen viralliseen käyttö- ja hoitosuunnitelmaan on kirjattu vuosille 2022–2030: kalastustiedustelujen saalismäärät ja lajiosuudet, istutusten mitattu tuotto lajeittain, sivuvesien sähkökoekalastustulokset ja ELY-keskukselle esitetyt muutokset pyyntimittoihin ja rauhoituksiin.

Näytä Kemijärvi ja Kemijoen keskiosa kartalla

Sisältö tarkistettu 27.7.2026. Säädökset, luvat ja hinnat muuttuvat: tarkista ajantasainen tieto alla linkitetyistä viranomaislähteistä.

Mitä patoaltailta saadaan

Suunnitelman saalisluvut koskevat Kemijoen pääuomaa ja patoaltaita Valajaskosken voimalaitospadosta Seitakorvan voimalaitospatoon sekä Ounasjoen pääuomaa Rovaniemeltä Sinettään. Vuosien 2010 ja 2015 velvoitetarkkailun kalastustiedusteluissa keskimääräinen kokonaissaalis patoaltailla oli 28 300 kiloa ja kokonaispyyntiponnistus 36 000 pyyntikertaa.

Saalis jakautui pyyntimuodoittain näin: viehekalastus 14 700 kiloa, verkkokalastus 7 900 kiloa, muu pyydyskalastus 3 300 kiloa ja pilkintä 2 400 kiloa. Viehekalastus — etenkin vetokalastus — on siis sekä suosituin muoto että suurin saaliin lähde. Suunnitelma selittää tätä patoaltaiden helpolla saavutettavuudella, säännöllisillä kirjolohi-istutuksilla, vahvalla haukikannalla ja Rovaniemen läheisyydellä.

Koko saaliin lajijakauma tiedusteluissa oli kirjolohi 26 %, hauki 26 %, ahven 16 %, taimen 7 %, särkikalat 7 %, harjus 6 %, muikku 6 %, made 3 %, siika 2 % ja kuha 2 %. Patoaltaiden kalastorakenteesta ei ole koekalastuksiin perustuvaa seurantatietoa, joten nämä ovat saalisosuuksia eivätkä kannan osuuksia.

Kirjolohi — ainoa istutus, joka maksaa itsensä lähes takaisin

Kirjolohi on Keski-Kemijoen erikoisuus: sitä istutetaan pyyntikokoisena, ja koko saalis on varmuudella istutusperäistä. Suunnitelman taulukossa keskimääräinen istutusmäärä on 12 000 kappaletta vuodessa ja saalis 7 100 kiloa vuodessa, mikä tarkoittaa 592 kiloa tuhatta istukasta kohti. Rahassa istutusten vuosituotto vastaa 58:aa prosenttia istukkaiden hinnasta, mikä on alueen lajeista paras suhdeluku.

Suunnitelma varoittaa itse, että luku on kaksinkertainen merkintätutkimusten tulokseen nähden: vuoden 2013 merkintäkoe antoi 281 ja vanhemmat Carlin-merkinnät 322 kiloa tuhatta istukasta kohti. Vertailun vuoksi taimenen vastaava Carlin-arvio Kemijoen sisävesillä oli 41,1 kiloa. Viehekalastuksessa kirjolohen osuus saaliista on 35 % ja hauen 36 % — yhdessä yli kaksi kolmasosaa.

Hauki ja ahven — kanta vahvistuu, elohopea ei ylitä raja-arvoa

Hauki on verkkosaaliin suurin laji 32 prosentin osuudella ja viehesaaliin suurin 36 prosentilla. Velvoitetarkkailun kalastuskirjanpidossa hauen yksikkösaalis on noussut 2010-luvulla sekä verkko- että vapapyynnissä, mikä suunnitelman mukaan viittaa kannan vahvistumiseen. Osakaskuntien arvioissa haukikanta on vahva ja osin runsastunut.

Suunnitelma nostaa suurhauen omaksi tavoitteekseen ja määrittelee sen täsmällisesti: suurhauki on vähintään seitsemän kilon painoinen tai metrin mittainen hauki. Hauen kasvusta eri alueilla ei kuitenkaan ole seurantatietoa, ja suunnitelma pitää ikä- ja kasvumäärityksiä tarpeellisina ennen kuin suurhauen pyyntiä voi järjestää kestävästi.

Ahven on seisovan pyydyksen laji: muussa pyydyskalastuksessa sen osuus on 51 % ja pilkinnässä 53 %, jossa särkikalat tuovat lisäksi 35 %. Näskä- ja Paattinkijärven alueella hauen ja ahvenen lihaskudoksen elohopeapitoisuus ei ylittänyt sille asetettua raja-arvoa.

Kuha ja made

Kuhan osuus patoaltaiden saaliista on vain 2 %, mutta istutus tuottaa: 34 000 istukasta vuodessa antaa 500 kiloa, ja tuotto vastaa 53:a prosenttia istukkaiden hinnasta. Kaihuan ja Vanttauksen alueella kerätyistä kalakantanäytteistä ilmenee, että kuha saavuttaa asetuksen mukaisen 42 cm:n alamitan vasta kuudennella tai seitsemännellä kasvukaudellaan. Kuha menestyy suunnitelman mukaan hyvin Vanttausjärvessä ja Norvajärvessä, ja se on ryhmän II kaupallisten kalastajien tärkein saalislaji. Kuhaa saa istuttaa vain vesistöihin, joihin sitä on istutettu ennen vuotta 2020.

Made on 3 % kokonaissaaliista, ja patoaltaat on merkitty mateen kannalta kalataloudellisesti merkittäväksi alueeksi. Osakaskuntien arvioissa madekannat ovat kuitenkin pääosin heikkoja.

Harjus — alamitan laskemista esitetään 30 senttiin

Harjus on patoaltailla istutuskala, koska virtausolosuhteet soveltuvat sen luontaiseen elinkiertoon heikosti. Tarkkailujakson 2010–2014 näytteiden perusteella harjuksen kasvu taittuu 4–5-vuotiaana noin 30 cm:n mitassa, ja aiemmilla jaksoilla lähes 90 % 4-vuotiaista oli sukukypsiä.

Tällä perusteella kalatalousalue esittää ELY-keskukselle, että asetuksen 35 cm:n alamitta lasketaan patoaltailla 30 senttiin ajalle 1.1.2022–31.12.2030. Harjuksen istutukset tuottavat 19 kiloa tuhatta istukasta kohti — enemmän kuin siian 3 kiloa mutta selvästi vähemmän kuin taimenen 102 kiloa. Istukkaiden halvan hinnan takia tuotto vastaa silti 42:ta prosenttia istukaskustannuksesta. Tärkeimmiksi harjuskareiksi on nimetty Tervakari, Hirvikari, Tikkasenkari, Körkönkari ja Olkkakoski, ja sivuvesistä hyvät olosuhteet ovat Kampsajoessa ja Kuohunkijoessa.

Taimen — patoaltailla istutuskala, puroissa oma kanta

Lapin ELY-keskuksen päätöksen mukaan Kemijoen patoaltaat eivät sovellu vaelluskalojen syönnös- ja kasvualueiksi. Patoaltaiden taimen on siksi kokonaan velvoiteistutusten varassa: 11 000 istukasta vuodessa tuottaa 102 kiloa tuhatta istukasta kohti.

Kalakantanäytteistä saa harvinaisen tarkan kuvan siitä, milloin taimen tulee pyyntimittaan. Kasvu taittuu 5-vuotiaana noin 45 cm:n mitassa, ja näytteiden ikäjakauman perusteella taimenet pyydettiin tehokkaasti 6-vuotiaasta alkaen, jolloin pituus oli noin 50 cm. Rasvaevättömän kalan 50 cm:n alamittaan taimen yltää 6-vuotiaana reilun kilon painoisena ja rasvaevällisen 60 cm:n alamittaan vasta kahdeksannella kasvukaudellaan noin 2,3 kilon painoisena. Suunnitelma pitää alueelle sopivana alamittana 50 senttiä.

Sivuvesissä tilanne on toinen. Paikallisen taimenen eli tammukan kohteissa — puroissa ja lammissa, joihin ei ole vaellusyhteyttä merestä tai järvestä — pyyntimitta on enintään 45 cm, ja lammissa tammukanpyynti on laillista koko vuoden. Suunnitelma korostaa, että paikallisen taimenen suurin uhka ei ole kalastus vaan elinympäristöjen heikentyminen: metsätalouden kunnostusojitukset, avohakkuut ja metsäautotiet liettävät purojen uomia.

Sivuvesien saaliit ovat pieniä mutta mitattuja

Kaihuan ja Vanttauksen alueella vuoden 2014 tiedustelussa kokonaissaalis oli noin 6 900 kiloa ja keskimääräinen hehtaarisaalis 3 kg/ha; verkoilla pyydettiin 78 % saaliista, ja hauki, muikku ja kuha muodostivat siitä 70 %. Näskä- ja Paattinkijärven alueella vuonna 2017 kokonaissaalis oli noin 3 400 kiloa, hehtaarisaalis niin ikään 3 kg/ha, ja hauki, ahven ja muikku muodostivat 84 % saaliista. Kemijoen pääuomassa välillä Sierilä–Pirttikoski kokonaissaalis oli 11 500 kiloa ja Sierilän–Auttin sivuvesillä 600 kiloa.

Muikun tärkeimmiksi esiintymisalueiksi on nimetty Vanttauskosken ja Pirttikosken altaat, Näskäjärvi, Paattinkijärvi, Kaihuajärvet, Kaarnijärvet, Auttinjärvi ja Vanttausjärvi sekä Ounasjoen puolelta Norvajärvi ja Sinettäjärvi-Lehtojärvi. Siian kasvu on alueella yleisesti heikkoa: vuosien 2011–2013 näytteissä suurin ikäluokka oli 4-vuotiaat kalat, joiden keskipituus oli 26 cm ja keskipaino 150 g, ja tehokas kalastus alkoi 5-vuotiaista noin 28 cm:n mitassa. Siian istutukset tuottavat vain 3 kiloa tuhatta istukasta kohti.

Mitä sähkökoekalastukset kertovat puroista

Luonnonvarakeskuksen koekalastusrekisterin tulokset vuosilta 2011–2018 ovat sivun konkreettisinta aineistoa. Juujoessa Kemijärvellä mitattiin vuonna 2011 taimenen 1+ -tiheydeksi 680 yksilöä ja 15,1 kiloa hehtaarilla sekä 2+ -tiheydeksi 150 yksilöä hehtaarilla; vuonna 2017 samasta joesta löytyi 1 430 kesänvanhaa poikasta hehtaarilla. Paattinkijoen alimmalla koealalla mitattiin vuonna 2017 taimenta 570 yksilöä ja 9,4 kiloa hehtaarilla, ja Siikajoessa 410 kesänvanhaa poikasta hehtaarilla. Juujoki ja Siikajoki on luokiteltu erinomaiseen tilaan.

Muu purolajisto on pohjoiselle latvavedelle tyypillinen: kivisimppu, kirjoeväsimppu ja mutu toistuvat lähes joka koealalla. Sinettäjoen Harrinivassa kivisimpputiheys oli 6 040 yksilöä ja 17,6 kiloa hehtaarilla. Sierijoesta saatiin vuonna 2015 ahventa 620, kiiskeä 460, kivisimppua 2 770 ja madetta 510 yksilöä hehtaarilla. Sinettäjoen Nissilänkoskella tavattiin vuonna 2013 myös lohta — patoaltaat eivät suunnitelman mukaan sovellu lohen lisääntymisalueiksi, ja Keski-Kemijoki on nousevalle lohelle lähinnä läpikulkuväylä ylempien vesistöjen lisääntymisalueille.

Kaksi harvinaisuutta on kirjattu erikseen: alkuperäinen nieriäkanta Karhunpesälammessa ja puronieriä Pöyliöojassa, jonka kalastusta suunnitelma päinvastoin pyrkii lisäämään vieraslajina.

Usein kysyttyä Keski-Kemijoesta