Etusivu › Kalavedet › Keski-Pohjanmaa
Kalavedet · Keski-Pohjanmaa
Keski-Pohjanmaa — kalakannat ja saalistilastot
Keski-Pohjanmaan kalatalousalue koostuu kolmesta hyvin erilaisesta osasta: Perhonjoen ja Lestijoen vesistöistä sekä Kalajoen Rahjan ja Kokkolan välisestä merialueesta. Tällä sivulla on se, mitä alueen viralliseen käyttö- ja hoitosuunnitelmaan on kirjattu: lajikohtaiset saalismäärät, kaupallisen kalastuksen kymmenen vuoden saalistilasto, istutusmäärät ja esitetyt kalastusrajoitukset.
Pikavastaus
Lestijoen vesistön koko vuoden 2020 saalis oli 45 900 kiloa, ja siitä muikkua oli 18 375 kiloa eli 40 prosenttia. Ahven (11 499 kg) ja hauki (9 850 kg) tulevat perässä: kolme lajia tuottaa 86,5 prosenttia saaliista, ja 86,9 prosenttia koko saaliista tulee Lestijärvestä. Perhonjokilaakson saalis oli vuonna 2018 noin 51 000 kiloa ja on laskenut kolmannekseen vuosituhannen alun tasosta. Rannikolla kaupallisen kalastuksen ylivoimaisesti tärkein laji on siika: vuosina 2010–2019 siikaa saatiin 468 600 kiloa, silakkaa 370 101 ja lahnaa 114 202 kiloa. Meritaimen on erittäin uhanalainen, ja Lestijoen kanta on Tornionjoen ohella toinen jäljellä olevista Perämeren alkuperäisistä taimenkannoista.
| Vesistöt | Perhonjoki, Lestijoki, Pöntiönjoki ja Kälviänjoki sekä merialue Kalajoen Rahjan ja Kokkolan välillä |
|---|---|
| Vesialueiden pinta-ala | 40 711,56 ha, tästä noin puolet merialuetta ja puolet sisävesiä |
| Suurin saalislaji sisävesillä | muikku — 18 375 kg eli 40,0 % Lestijoen vesistön saaliista 2020 |
| Suurin saalislaji rannikolla | siika — 468 600 kg kaupallista saalista 2010–2019 eli yli 40 % jakson saaliista; vuosikymmenen lopulla jo yli puolet |
| Heikoin kanta | meriharjus lähes hävinnyt; meritaimen ja vaellussiika erittäin uhanalaisia |
| Aineisto | kalastustiedustelut 2018 ja 2020, kaupallisen kalastuksen tilastot 2010–2019, istutusrekisteri 2009–2020, sähkökoekalastukset 2009–2021 |
Näytä Lestijoki, Perhonjoki ja Kokkolan edusta kartalla
Sisältö tarkistettu 27.7.2026. Säädökset, luvat ja hinnat muuttuvat: tarkista ajantasainen tieto alla linkitetyistä viranomaislähteistä.
Muikku — 40 prosenttia Lestijoen vesistön saaliista
Lestijoen valuma-alueen sekä Viirrejoen ja Lohtajanjoen yhteenlaskettu kalansaalis oli 45 900 kiloa vuonna 2020. Suurin yksittäinen laji on selvästi muikku: 18 375 kiloa eli 40,0 prosenttia koko saaliista. Käytännössä kaikki tulee Lestijärvestä, jonka osuus koko alueen saaliista on 86,9 prosenttia.
Muikku on myös ainoa laji, jonka varaan alueella on rakennettu kaupallista kalastusta: 1–3 henkilöä pyytää muikkua Lestijärvellä nuotalla ja rysillä. Sivusaaliina poistuu särkikaloja, mikä on suunnitelman mukaan tärkeää järven tasapainolle. Ks. muikun lajisivu.
Ahven ja hauki — kaksi lajia, lähes puolet saaliista
Muikun jälkeen tulevat ahven ja hauki. Ahvensaalis oli 11 499 kiloa (25,1 %) ja haukisaalis 9 850 kiloa (21,5 %). Yhdessä muikun kanssa nämä kolme lajia muodostivat 86,5 prosenttia alueen kokonaissaaliista. (Suunnitelman leipätekstissä lukema on "yli 95 prosenttia", mutta sen oma saalistaulukko antaa tämän pienemmän luvun — yli 95 prosenttiin päästään vasta kun särki ja kirjolohi lasketaan mukaan.) Suunnitelma toteaa joki- ja järvialueiden ahven- ja haukikantojen olevan vahvat, ja Lestijärvi tunnetaan hyvänä haukijärvenä.
Muut lajit jäävät kauas taakse: särki 3 507 kiloa, istutettu kirjolohi 1 171 kiloa, made 871 kiloa, lahna 373 kiloa ja siika 74 kiloa. Kuha ja taimen olivat kumpikin 40 kiloa, kiiski 84 ja pasuri 16 kiloa. Harjusta ei saatu saaliiksi lainkaan. Ks. ahvenen, hauen, särjen, mateen, lahnan, kiisken ja pasurin lajisivut.
Alueella kalasti noin 1 180 ruokakuntaa — niistä 440 Lestijärvellä ja 631 Lestijoella — ja hieman vajaat 2 300 henkilöä.
Perhonjoki — saalis kolmanneksessa, kuha uutena tulokkaana
Perhonjokilaakson kokonaissaaliin arvioitiin vuoden 2018 kalastustiedustelussa olleen noin 51 000 kiloa, ja suunnitelma toteaa saaliin laskeneen kolmannekseen vuosituhannen alkupuolen tasosta. Kalatalousyhteisöjen omat arviot olivat noin 20 prosenttia korkeammat, 62 000–64 500 kiloa. Näiden arvioiden mukaan hauki, särkikalat ja ahven muodostavat noin 90 prosenttia kokonaissaaliista, ja lohikalojen osuus jää noin kolmeen prosenttiin — lähes kokonaan istutetusta kirjolohesta.
Kiinnostavin muutos on kuha. Suunnitelma kirjaa, että ahven "näyttäisi menettäneen viime vuosina saalisosuuttaan kuhalle", ja että Perhonjoen alaosan jokivarteen houkuttelevat kalastajia runsastuneet taimen ja kuha. Runsaat kuhakannat vetävät kalastajia myös Patanan tekojärvelle. Myös Lestijoella kuhan ilmaantumista saaliskalastoon pidetään merkkinä olosuhteiden muuttumisesta. Kalastavien henkilöiden määräksi Perhonjoen alueella on arvioitu 2 000–3 000. Ks. kuhan lajisivu ja kirjolohen lajisivu.
Meritaimen — Perämeren toinen alkuperäiskanta on Lestijoessa
Lestijokeen nousevaa meritaimenkantaa pidetään Tornionjoen ohella toisena jäljellä olevana Perämeren alkuperäisenä taimenkantana. Kudulle nousevien yksilöiden määrä on ollut jo vuosikymmeniä erittäin vähäinen, ja suunnitelma toteaa kannan olevan nykyisin täysin istutusten varassa. Myös Perhonjokeen nousevan kannan on katsottu olevan perimältään Lestijoen taimenta.
Jokitoimet eivät yksin riitä: merkintäselvitysten mukaan 95 prosenttia meritaimenista pyydetään merestä ja vain 5 prosenttia joista ja puroista, ja noin 90 prosenttia Lestijoesta mereen vaeltaneista taimenista joutuu saaliiksi kolmen ensimmäisen merivuoden aikana eli ennen ensimmäistä kutuaan. Pääosa saadaan Himangan ja Kalajoen väliseltä rannan läheiseltä merialueelta.
Lestijoen kalanviljelylaitos rakennettiin Sykäräiseen vuonna 1994, ja sieltä on vuosina 1995–2021 toimitettu vesistöalueen istutuksiin noin 2,5 miljoonaa esikesäistä tai nuorempaa kalayksilöä ja 395 000 yksikesäistä tai vanhempaa taimenenpoikasta. Suunnitelma arvioi tulokset itse varsin vaisuiksi: kalan on havaittu joessa menestyvän, mutta selvää vastaavuutta istutusten ja nousevien taimenten määrissä ei ole havaittu, ja joessa syntyneiden poikasten määrät ovat sähkökoekalastusten perusteella hyvin pieniä. Ks. taimenen lajisivu.
Siika — rannikon tärkein saalislaji, kaksi eri siikaa
Kaupallisen kalastuksen saalistilaston mukaan siikaa saatiin Keski-Pohjanmaan rannikolta 468 600 kiloa vuosina 2010–2019, mikä on ylivoimaisesti eniten kaikista lajeista. Vuositasolla määrä on pysynyt jokseenkin ennallaan — 52 915 kiloa vuonna 2010 ja 45 706 kiloa vuonna 2019 — mutta siian osuus kokonaissaaliista on kasvanut, ja se muodostaa nykyään yli puolet kaupallisesta saaliista.
Saaliissa on kahta eri siikaa: istutuksiin perustuvaa vaellussiikaa ja luontaisesti lisääntyvää merikutuista karisiikaa. Suunnitelma kuvaa niiden yhteensovittamisen umpisolmuksi: Perämeren eteläosassa merikutuisen siian koko jää alle 35 senttiin, joten jos vaellussiian kalastus optimoidaan kannan kannalta kestäväksi, osa karisiiasta jää kalastamatta — ja päinvastoin. Verkkopyynnissä pienin sallittu solmuväli on rannikolla 43 milliä, Merenkurkussa 40 milliä, mutta karisiian pyynti on joillain Perämeren alueilla sallittu myös 27–35 millin pohjaverkoilla. Siialla ei nykyisin ole alamittaa, ja siian pyynti mereen laskevissa joissa ja puroissa on kielletty syyskuun alusta marraskuun loppuun. Perhonjoen edustalla on lisäksi syksyinen siian kalastuskielto 1.10.–31.10. Ks. siian lajisivu.
Silakka, lohi ja lahna — kymmenen vuoden käyrät
Kaupallisen kalastuksen tilasto 2010–2019 näyttää kolme eri suuntaa. Silakka on menettänyt eniten: saalis putosi 50 550 kilosta 17 972 kiloon, ja saalisosuus puolittui 39 prosentista 20 prosenttiin. Kymmenen vuoden yhteissaalis oli silti 370 101 kiloa. Ks. silakan lajisivu.
Lohi kulki päinvastoin. Vuonna 2010 lohta ei kirjattu saaliiksi lainkaan, mutta vuosina 2013 ja 2014 saalis nousi lähes nollasta pariin sataan yksilöön vuodessa, ja suurin vuosisaalis tilastossa on 2 466 kiloa eli 373 lohta vuonna 2017. Vuonna 2019 saalis oli 1 668 kiloa ja 212 lohta. Ks. lohen lajisivu.
Taimen meni alaspäin: 2 270 kilosta vuonna 2010 lukemaan 801 kiloa vuonna 2019. Vuonna 2015 saalis oli 1 461 kiloa, ja samana vuonna pelkästään Kokkolan edustalla kalastaneiden taimensaalis oli noin 1 700 kiloa.
Kymmenen vuoden yhteissaaliit olivat lahnalla 114 202 kiloa, ahvenella 52 107, särjellä 29 826, säyneellä 19 933, muikulla 17 212, mateella 7 968, hauella 11 827, kuoreella 5 617 ja kuhalla 1 566 kiloa. Kampelaa kirjattiin koko kymmenvuotisjaksolla vain 60 kiloa. Ks. kampelan, kuoreen ja säyneen lajisivut.
Vapaa-ajankalastuksesta on vain yksi kunnollinen otos. Kokkolan edustan vuoden 2015 tarkkailussa kalastusoikeuden haltijoiden luvilla kalasti 221 kalastajaa, joiden pyyntiponnistuksesta noin 85 prosenttia eli 85 500 pyydysvuorokautta oli verkkokalastusta. Heidän saaliinsa oli 51 000 kiloa, josta siikaa 41 prosenttia eli 17 800 kiloa.
Istutukset 2009–2020 — mitä vesiin on laskettu
Perhonjoen valuma-alueelle istutettiin vuosina 2009–2020 muun muassa 149 562 yksikesäistä kuhaa, 100 920 yksi–kaksivuotiasta merilohta, 67 317 yksikesäistä tai vanhempaa meritaimenta, 17 366 kirjolohta, 15 785 siikaa, 14 625 madetta ja 2 807 yksikesäistä harjusta.
Lestijoen valuma-alueelle istutettiin samalla jaksolla 829 980 esikesäistä ja 304 573 yksikesäistä tai vanhempaa meritaimenta, 85 932 siikaa, 14 965 kirjolohta, 6 897 harjusta ja 6 000 kuhaa. Kirjolohta istutetaan onkikokoisena eli noin kilon painoisena, ja vuosittaiset määrät ovat viime vuosina asettuneet 1 000 kilon luokkaan. Ks. harjuksen lajisivu.
Rannikolle istutettiin 28 256 700 vastakuoriutunutta ja 305 897 yksikesäistä vaellussiikaa, 13 085 000 vastakuoriutunutta ja 15 042 yksivuotiasta madetta, 301 983 kaksivuotiasta meritaimenta ja 157 218 yksikesäistä kuhaa. Mateen istutukset olivat parhaimmillaan 800 000–3 000 000 poikasta vuodessa. Perhonjoen säännöstelyn velvoitteena Perhonjokisuun alueelle on istutettu noin 280 000 kesänvanhaa vaellussiian poikasta.
Siian istutuksille suunnitelma asettaa rajan: Lestijärvellä enintään 15 000 siikaa vuodessa, jottei muikun ja siian ravintokilpailu ala rajoittaa kummankin menestymistä, ja pikkujärvillä 10–20 kappaletta hehtaaria kohti vuodessa. Kirjolohen käytöstä virtavesissä esitetään asteittaista luopumista vieraslajina. Alueelle on 1990-luvulla istutettu myös pieniä eriä puronieriaa, josta ei ole havaintoja kuluvalta vuosituhannelta.
Säätely — mitä suunnitelma esittää
Kalastusasetuksen perusmitat ovat alueella samat kuin muuallakin: kuhan alamitta 42 senttiä, rasvaeväleikatun taimenen 50 senttiä ja rasvaevällinen taimen kokonaan rauhoitettu. Lohen vapaa-ajankalastuksessa merellä saa ottaa enintään kaksi lohta päivässä, ja kiintiön tiukentamista yhteen esitetään harkittavaksi.
Taimenen osalta suunnitelma menee säädöksiä pidemmälle: se suosittaa, että kaikki saaliiksi saadut taimenet vapautetaan kaikissa elinkiertonsa vaiheissa ja että viehekalastuksessa siirryttäisiin väkäsettömiin koukkuihin. Jokivarren osakaskunnat Välikannuksesta Lestijärveen ovat jo omilla päätöksillään kieltäneet myös yli 50-senttisten rasvaevättömien taimenten ottamisen, ja ELY-keskus kielsi taimenen saaliiksi ottamisen Lestijoen alaosalla Saarenpäästä jokisuulle vuoteen 2022 saakka — tämä määräaikainen kielto on jo umpeutunut. Perhonjoen keskiosan järviryhmässä ja jokialueilla jokisuulta Kaustiselle esitetään verkkopyynnin rajoittamista tai kieltämistä; katiskat, merrat ja rysät sallittaisiin, koska niistä kala voidaan vapauttaa vähemmin vaurioin.
Taimenen ja harjuksen kalastus esitetään kiellettäväksi kokonaan muutamaksi vuodeksi eräillä Perhonjoen sivujoilla, muun muassa Patananjoella, Köyhäjoella ja Porasenjoella. Merikutuinen harjus on kokonaan rauhoitettu, ja rannikon kannan todetaan olevan hyvin lähellä häviämistä tai jo hävinnyt. Ks. pyyntimitat ja rauhoitusajat sekä nahkiaisen lajisivu — nahkiainen on sekä Perhonjoen että Lestijoen kalataloudellisesti tärkein laji.
Miten näitä lukuja luetaan oikein
- Saalismäärä ei ole sama asia kuin kannan koko. Perhonjoen saaliin lasku kolmannekseen kertoo yhtä lailla kalastuksen vähenemisestä, ja suunnitelma huomauttaa itse saalisarvioiden heittelevän vastausaktiivisuuden mukaan.
- Eri menetelmien lukuja ei voi verrata keskenään. Kalastustiedustelun kilot, kaupallisen kalastuksen tilastokilot ja sähkökoekalastuksen yksilömäärät mittaavat eri asiaa eri joukosta.
- Luvut ovat vuosilta 2009–2021. Ne kuvaavat kantojen suuntaa, eivät tämän päivän tilannetta. Ajantasaiset rajoitukset: kalastusrajoitus.fi.
Usein kysyttyä Keski-Pohjanmaan kalavesistä
Mitä Lestijärvestä saa kalaa?
Lestijärvi tuottaa valtaosan koko Lestijoen vesistön saaliista: 86,9 prosenttia. Vuoden 2020 kalastustiedustelun mukaan alueen kokonaissaalis oli 45 900 kiloa, josta muikkua 18 375 kiloa, ahventa 11 499 kiloa ja haukea 9 850 kiloa. Nämä kolme lajia muodostivat 86,5 prosenttia saaliista. Suunnitelman mukaan Lestijärvi tunnetaan hyvänä haukijärvenä ja sen ahven- ja haukikannat ovat vahvat.
Onko Keski-Pohjanmaalla kuhaa?
On, ja se on tulossa lisää. Käyttö- ja hoitosuunnitelma kirjaa kuhan uutena tulokkaana sekä Lestijoen saaliskalastoon että rannikolle. Perhonjoella ahvenen kerrotaan menettäneen saalisosuuttaan kuhalle, ja runsaat kuhakannat houkuttelevat kalastajia Patanan tekojärvelle. Kuhaa on myös istutettu paljon: Perhonjoen valuma-alueelle 149 562 ja rannikolle 157 218 yksikesäistä poikasta vuosina 2009–2020. Kuhan alamitta on 42 senttiä.
Saako Lestijoesta ottaa taimenta saaliiksi?
Käytännössä ei. Rasvaevällinen eli luonnossa syntynyt taimen on kalastusasetuksen mukaan rauhoitettu, ja lisäksi jokivarren osakaskunnat Välikannuksesta Lestijärveen ovat omilla päätöksillään kieltäneet myös yli 50-senttisten rasvaevättömien taimenten ottamisen. ELY-keskuksen määräaikainen kielto Lestijoen alaosalla Saarenpäästä jokisuulle oli voimassa vuoteen 2022. Suunnitelma suosittaa kaikkien taimenten vapauttamista ja väkäsettömiä koukkuja.
Mikä on rannikon tärkein saalislaji?
Siika. Kaupallisen kalastuksen tilaston mukaan siikaa saatiin Keski-Pohjanmaan rannikolta 468 600 kiloa vuosina 2010–2019, ja siika muodostaa nykyään yli puolet kaupallisesta kokonaissaaliista. Seuraavina tulevat silakka 370 101 kiloa, lahna 114 202 kiloa ja ahven 52 107 kiloa. Siialla ei nykyisin ole alamittaa, mutta verkkopyynnin pienin solmuväli on rannikolla 43 milliä.
Miksi meritaimenta on niin vähän, vaikka sitä istutetaan paljon?
Koska kalastuskuolevuus tapahtuu pääosin merellä. Merkintäselvitysten mukaan 95 prosenttia meritaimenista pyydetään merestä ja vain 5 prosenttia joista ja puroista, ja noin 90 prosenttia Lestijoesta mereen vaeltaneista taimenista joutuu saaliiksi kolmen ensimmäisen merivuoden aikana eli ennen kuin ne ovat kertaakaan lisääntyneet. Lestijoen kalanviljelylaitokselta on toimitettu vuosina 1995–2021 noin 2,5 miljoonaa esikesäistä tai nuorempaa yksilöä ja 395 000 vanhempaa poikasta, mutta selvää vastaavuutta istutusten ja jokeen nousevien taimenten määrissä ei ole havaittu.
Kannattaako Keski-Pohjanmaalle lähteä kalastusmatkalle?
Suunnitelma vastaa tähän itse melko suorasukaisesti. Lestijokivarresta voisi runsaine koskialueineen kehittyä varteenotettava kalastusmatkailukohde, mutta vain jos meritaimenkanta kohenee pyyntiä kestävälle tasolle — istutetun kalan varassa matkailua pidetään uskaliaana kehittää. Sen sijaan Lestijärvi runsaine hauki- ja ahvenkantoineen todetaan hyväksi mahdollisuudeksi, ja Alavetelin Seljesin järviryhmä on merkitty alueen ainoaksi merkittäväksi kalastusmatkailualueeksi.
Lähteet ja lisätieto
Väitteet perustuvat viranomais- ja tutkimuslähteisiin. Linkit avautuvat alkuperäisaineistoon.
- Keski-Pohjanmaan kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2022–2027 (ProAgria Keski-Pohjanmaa ry:n Kalatalouskeskus, Eero Hakala 2022) — kalatalousalueen pinta-ala ja rakenne s. 7; Perhonjoen lajisto ja kokonaissaalis 51 000 kg s. 14; Perhonjoen saalisosuudet, yhteisöjen arvio 62 000–64 500 kg ja kuhan runsastuminen s. 15–16; Perhonjoen istutustaulukko (Taulukko 6) s. 18; Perhonjoen säätelyesitykset ja taimenen vapautussuositus s. 21–22; Perhonjoen istutussuunnitelma ja käytettävät kannat s. 23–24; Lestijoen lajisto ja meritaimenkannan tila s. 28; Lestijoen kokonaissaalis 46 000 kg ja Lestijärven osuus s. 29; lajikohtainen saalistaulukko 2020 (Taulukko 10) ja kalastajamäärät s. 30–31; Lestijoen viljelylaitos ja istutusten tulokset s. 32; Lestijoen istutustaulukko (Taulukko 12) ja kirjolohen istutusmäärä s. 33; koski- ja virta-alueiden määrä s. 35; kalastusmatkailun edellytykset s. 36; Lestijoen säätelyesitykset ja osakaskuntien päätökset s. 37; siian istutusmäärien rajat s. 39; rannikon kalakantojen tila ja taimensaaliit s. 43; kaupallisen kalastuksen muutokset ja silakan saalisosuus s. 44; kaupallisten kalastajien pyyntiponnistus (Taulukko 15) s. 45; kaupallisen kalastuksen saalistaulukko 2010–2019 (Taulukko 16) ja Kokkolan edustan tarkkailu s. 46; rannikon istutustaulukko (Taulukko 17) s. 47; siian silmäkokosäätely ja karisiika s. 52; ahvenen, hauen ja mateen säätelytarve rannikolla s. 53; rannikon istutussuunnitelma s. 54; lohen saaliskiintiö ja meritaimenen merikuolevuus s. 57; meriharjuksen tila ja vieraslajit s. 58 ja s. 61; alamitat jäsenkyselyn vastauksissa s. 69 ja s. 77
- Kalastusrajoitus.fi — ajantasaiset aluekohtaiset rajoitukset
- Luonnonvarakeskus — kalakantojen tila ja seuranta