Etusivu › Kalavedet › Siuntionjoki ja Kirkkonummen merialue
Kalavedet · Uusimaa
Siuntionjoki ja Kirkkonummen merialue — kalakannat ja saalistilastot
Kirkkonummi-Siuntionjoen kalatalousalue on epätavallinen yhdistelmä: 22 408 hehtaaria pääkaupunkiseudun kupeessa olevaa merialuetta ja 218 yli hehtaarin järveä. Alueeseen kuuluu Siuntionjoen vesistö kokonaisuudessaan, osa Mankinjoen vesistöstä ja Estbyån sekä muutamia näihin vesistöihin kuulumattomia järviä — ja Siuntionjoki on Uudenmaan ainoa erityissuojeltavaksi ehdotettu jokivesistö. Tällä sivulla on se, mitä kalatalousalueen viralliseen käyttö- ja hoitosuunnitelmaan on kirjattu: kantojen tila, istutusmäärät ja ehdotetut säätelytoimet.
Pikavastaus
Siuntionjoessa elää geneettisesti ainutlaatuinen ja erittäin uhanalainen alkuperäinen meritaimenkanta: pääuoman populaatiokooksi arvioitiin noin 420 taimenta ja kutukannan havaittiin vaihtelevan vuosittain 20–40 yksilön välillä. Merialueella suunnitelma ehdottaa kuhan pyyntimitan nostoa 42 sentistä 45 senttiin. Vuonna 2020 haastatellut kalastusoppaat kokivat ahven- ja kuhakannat pitkällä aikavälillä heikentyneiksi, ja suunnitelman mukaan ulkosaaristossa hauki on lähes hävinnyt.
| Vesialue | Merialue 22 408 ha; 218 yli hehtaarin järveä yhteensä 4 658 ha; virtavesiä 2 203 km |
|---|---|
| Suurimmat järvet | Enäjärvi 490 ha, Humaljärvi 430 ha, Poikkipuoliainen 192 ha, Karhujärvi/Björnträsk 188 ha, Vikträsk 187 ha |
| Yleisimmät saaliskalat | ahven, kuha ja hauki sekä rannikolla että sisävesillä |
| Uhanalaisin kanta | Siuntionjoen alkuperäinen meritaimen — pääuoman populaatio noin 420 yksilöä |
| Keskeisin säätelyehdotus | kuhan pyyntimitta 42 → 45 cm merialueella; verkon solmuväli 50 mm vähintään 1,8 m korkeissa verkoissa |
| Aineisto | kaupallisen kalastuksen saalistilastot 1980–2019 ruuduilta 53 ja 63, Pikkalanlahden yhteistarkkailu, koekalastukset 2018–2020, istutustilastot 2010–2019 |
Näytä Siuntionjoki ja Kirkkonummen merialue kartalla
Sisältö tarkistettu 27.7.2026. Säädökset, luvat ja hinnat muuttuvat: tarkista ajantasainen tieto alla linkitetyistä viranomaislähteistä.
Meritaimen — noin 420 kalan pääuomakanta
Siuntionjoki on koko alueen kalataloudellinen erikoisuus. Joessa elää kaksi luonnonvaraista taimenpopulaatiota: toinen pääuomassa, toinen Kirkkojoen haarassa. Taimenen nykytilaa, geneettistä rakennetta ja alkuperää selvittäneessä hankkeessa pääuoman populaatiokooksi arvioitiin noin 420 taimenta ja kutukannan koon havaittiin vaihtelevan vuosittain 20–40 yksilön välillä. Munksin padon yläpuolella Lempansåssa eriytyneenä elävän alapopulaation kannan koko arvioitiin pääuoman kantaa suuremmaksi.
Vuosien 2015–2016 sähkökoekalastuksissa taimenta esiintyi pääuomassa koko matkalla Passilankoskelta Purnukselle sekä Skogsforsilla, Kvarnbynkoskella ja Sågarsforssilla. Munksin padon yläpuolella Lempansån ja Kivikoskenpuron taimenpopulaation yksilötiheys oli korkea, ja suunnitelma pitää näitä merkittävinä poikastuotantoalueina koko vesistössä. Suurin osa saaduista taimenista oli saman kesän poikasia.
Vaellusyhteyksiä on avattu vaiheittain: Munksin patoon rakennettiin kalatiet vuonna 2018, ja vuonna 2019 purettiin Siuntionjoen alimman sivupuron Bölebäckenin vanha betonipato. Bölebäcken oli padottu jo 1500-luvulla; suunnitelman kirjoitushetkellä purossa ei esiintynyt taimenta, mutta alue arvioidaan erittäin potentiaaliseksi poikastuotantoalueeksi. Vuoden 2019 uhanalaisuusluokituksessa meritaimen arvioitiin erittäin uhanalaiseksi — edellisessä luokituksessa se oli äärimmäisen uhanalainen. Ks. taimenen lajisivu.
Kuha — merialueella heikentynyt, koekalastetuissa järvissä vähintään hyvä
Kuha on suunnitelman mukaan ollut selvästi tärkein kohdelaji verkkokalastuksessa, ja valtaosa kuhasaaliista on saatu verkoilla. Nykyiset kaupalliset saaliit ovat kuitenkin vain murto-osa 1990-luvun ja 2000-luvun parhaimmista vuosista. Pikkalanlahdella kuhan yksikkösaaliit ovat laskeneet selvästi 2000-luvun alusta 2010-luvulle mentäessä, ja sama kehitys näkyy muuallakin Suomenlahden sisälahdissa. Valtakunnallisesti kehitys on ollut kahtalaista: suunnitelman siteeraaman tutkimuksen mukaan kuhasaaliit ovat 4–5-kertaistuneet sisävesillä vuosituhannen vaihteen jälkeen, kun merialueella saalis on vähentynyt.
Kuhan kasvu on Suomenlahdella nopeaa. Vuosina 2010–2017 kuusivuotiaista kuhista vähintään 40 senttiä pitkiä oli 89 prosenttia ja vähintään 45 senttiä pitkiä 25 prosenttia, kun Saaristomerellä vastaavat luvut olivat 25 ja 3 prosenttia. Suunnitelma nimeää eron mahdollisiksi syiksi sekä nopeamman kasvun että Saaristomeren korkeamman kalastuspaineen. Pikkalanlahti on mallinnusten perusteella erittäin suotuisa kuhan lisääntymisalue. Ks. kuhan lajisivu ja verkko- ja katiskakalastus.
Ahven ja hauki — kalastus painuu sisäsaaristoon
Ahvenen kaupallisesta saaliista vain 3 prosenttia saadaan Suomenlahden rannikolta, mutta vapaa-ajankalastukselle laji on keskeinen: Pikkalanlahdella ahven on 2000-luvulla ollut runsaslukuisin saalislaji. Mallinnuksissa Espoonlahden ja Långvikenin perukka on listattu erittäin suotuisiksi ahvenen poikastuotantoalueiksi.
Hauen kohdalla suunnitelma esittää selvän syyketjun. Vielä 1980–90-luvuilla ulkosaaristossa tavattiin laajoja rakkohaurukasvustoja, jotka ylläpitivät runsaita haukikantoja; rehevöitymisen myötä rihmamaiset levät valtasivat kasvustot ja ulkosaariston haukikannat taantuivat. Ulkosaaristossa hauki on lähes hävinnyt, minkä vuoksi kalatalousalue haluaa pitää auki mahdollisuuden merestä peräisin olevan hauen istutuksiin. Vuonna 2020 haastatellut kalastusoppaat kokivat alueen ahven- ja kuhakannat pitkällä aikavälillä heikentyneiksi ja haukikannan hieman heikentyneeksi; ulkosaaristossa tärkeimpien saalislajien kannat koettiin varsin heikoiksi, joten kalastuspaine kohdistuu sisäsaaristoon. Ks. ahven ja hauki.
Siika, made ja muut merialueen lajit
Siian kaupallinen pyynti on Suomenlahdella vähäisintä koko rannikollamme — vuonna 2018 vain noin 7 prosenttia koko saaliista. Suunnitelma sanoo syyn suoraan: vähäiset siikasaaliit johtuvat pitkälti verkkokalastuksen kannattamattomuudesta hyljevahinkojen takia. Vapaa-ajankalastuksen siikasaalis on Suomenlahdella huomattavasti kaupallista suurempi, ja Pikkalanlahden kalastustiedustelussa siian osuus saaliissa on ollut kasvussa. Kalatalousalue on istuttanut säännöllisesti vaellussiikaa Kymijoen kantaa ja karisiikaa Bengtsårin kantaa vahvistaakseen luontaista siikakantaa: sen omissa istutuksissa suurin vuosimäärä oli 40 146 vaellussiian ja 78 946 karisiian poikasta. Näiden lisäksi merialueelle on tehty erillisiä velvoiteistutuksia.
Made listattiin vuoden 2019 uhanalaisuusarviossa silmälläpidettäväksi lajiksi. Vuonna 2019 Porkkalan merialueelle istutettiin 200 000 vastakuoriutunutta madetta, mikä teki mateesta kappalemääräisesti eniten istutetun lajin viimeisen vuosikymmenen aikana. Silakka ja kilohaili ovat edelleen merkittävimmät kaupallisen kalastuksen saalislajit pyyntiruuduilla 53 ja 63, vaikka juuri tällä kalatalousalueella silakkaa ei ole viime vuosina kalastettu merkittäviä määriä. Kampelan saalis on hyvin pientä ja kannan koko luultavasti varsin pieni. Merilohta kalatalousalue ei ole istuttanut alueelleen lainkaan.
Sisävedet — reheviä ja särkikalavaltaisia
Siuntionjoen vesistössä esiintyy noin 30 kalalajia, joista yhdeksän on peräisin istutuksista. Suurempien järvien kalasto on erittäin reheville järville tyypillinen: yleisimpiä lajeja ovat särki, lahna, pasuri ja ahven sekä kuha, joka esiintyy runsaana osassa järviä.
Vuoden 2019 koeverkkokalastuksissa Heparissa, Petäjärvessä, Enäjärvessä ja Poikkipuoliaisessa kaikissa oli runsas särkikalakanta ja petokalakoon ahvenia vähän. Kuhakanta oli kaikissa neljässä järvessä vähintään hyvä, ja poikastuotanto oli runsasta Enäjärvellä ja Heparilla; tihein haukikanta oli Heparilla ja Petäjärvellä. Humaljärven vuoden 2018 verkkokoekalastuksissa särkikalat ja ahven olivat runsaimmat lajit ja särkikalojen osuus biomassasta ja yksilömäärästä oli 60 prosenttia; lisäksi saatiin kuhaa, kiiskeä, kuoretta, lahnaa ja salakkaa pieniä määriä. Rehevyydellä on hintansa: Enäjärvellä happi oli vuonna 2018 lähes lopussa, ja samaan aikaan havaittiin voimakkaita sinileväkukintoja.
Virtavesissä istutuksia on viimeisen kymmenen vuoden aikana tehty ainoastaan Siuntionjokeen, johon on istutettu harjusta ja kirjolohta. Ankeriasta on istutettu Humaljärveen ja Vitträskiin yhteensä 4 000 kappaletta vuosina 2010–2019, viimeksi Humaljärveen vuonna 2016. Siuntionjoessa kutee myös uhanalainen vimpa, ja kaladirektiivilajeista vesistössä esiintyvät pikkunahkiainen ja kivisimppu. Vaellussiika, vimpa ja nahkiainen nousevat ainakin Mankinjokeen.
Hylkeet ja merimetsot — mitä suunnitelma niistä laskee
Vuoden 2020 hallilaskennoissa Suomenlahdella havaittiin 2 390 harmaahyljettä, joista 663 Suomen puolella. Hylkeiden aiheuttama vahinko ammattikalastajalle on koko rannikon keskiarvona noin 20 000 euroa vuodessa, ja vuosina 2007–2017 hylkeet aiheuttivat Suomen merialueella arvoltaan suurimmat vahingot siian, kuhan ja lohen kalastukselle.
Merimetsoista alueen kalakannoille aiheutuvaa haittaa ei ole tutkittu, mutta suunnitelma esittää suuruusluokkalaskelman: 2 300 pesivän parin kalankulutus pesimäkaudella olisi noin 460 tonnia kalaa, josta 27,6 tonnia kuhaa, ja 115 gramman keskipainolla se tarkoittaisi noin 240 000 kuhaa. Luku on ehdollinen arvio häiriöttömissä olosuhteissa, ei mitattu saalis. Suunnitelman leipäteksti liittää keskimääräisen 2 300 pesän määrän Kirkkonummen, Siuntion ja Inkoon alueeseen, mutta taulukko, johon se viittaa, on otsikoitu Kirkkonummen luvuiksi — alueen rajaus jää siis lukijalle epäselväksi. Taulukon mukaan Upinniemen ja Gaddien yhteenlaskettu pesämäärä oli suurimmillaan 2 778 paria vuonna 2014 ja 1 980 paria vuonna 2020.
Säätely — mitä on voimassa ja mitä ehdotetaan
Voimassa olevia rajoituksia on paljon. Pikkalanlahden suun edustalla on kalaväylä, jonka alueella verkko- ja rysäkalastus on kielletty. Siuntionjoen ja Mankinjoen suualueella kalastus troolilla ja nuotalla on kielletty 5 kilometrin ja isorysäpyynti 3 kilometrin säteellä. Vaelluskalavesistön koski- ja virta-alueella onkiminen ja pilkkiminen on kielletty, ja kaikenlainen kalastus on kielletty kalatien ylä- ja alapuolella 200 metrin etäisyydellä sekä 100 metrin matkalla padon alapuolella.
Suunnitelma ehdottaa lisäksi kolmea uutta toimea. Kuhan pyyntimittaa ehdotetaan nostettavaksi kalastusasetuksen mukaisesta 42 sentistä 45 senttiin koko merialueella. Meritaimenen kohdennettu pyynti ehdotetaan kiellettäväksi muilta osin kuin viehekalastuksen osalta, ja viehekalastus sallittaisiin vain vieheellä, jossa on enintään yksi väkäsetön kolmihaarainen tai kaksi väkäsetöntä yksihaaraista koukkua. Verkoille ehdotetaan solmuvälirajoituksia, jotka astuisivat voimaan vasta kolmen vuoden päästä suunnitelman voimaantulosta: 50 mm vähintään 1,8 metriä korkeissa verkoissa ja 43 mm sitä matalammissa, lukuun ottamatta silakan, kilohailin, kuoreen ja täkykalan pyyntiä. Järvialueilla suositellaan verkon pienimmäksi solmuväliksi 55 milliä. Ks. pyyntimitat ja rauhoitusajat.
Miten näitä lukuja luetaan oikein
- Ehdotus ei ole voimassa oleva sääntö. Kuhan 45 sentin pyyntimitta ja verkkojen solmuvälirajoitukset ovat suunnitelmaan kirjattuja ehdotuksia, joiden voimaantulo on sidottu suunnitelman hyväksymiseen. Tarkista aina voimassa oleva tilanne kalastusrajoitus.fi-portaalista.
- Eri menetelmien lukuja ei voi verrata keskenään. Kaupallisen kalastuksen saalistilasto, koeverkkokalastuksen lajiosuus ja kalastustiedustelun arvio mittaavat eri asiaa. Suunnitelma huomauttaa itse, että saalistilastoista tehtäviin kanta-arvioihin liittyy epävarmuustekijöitä ja että yksikkösaaliiseen vaikuttavat muutokset pyyntiponnistuksessa ja verkkojen solmuvälissä.
- Kokemus ei ole mittaus. Kalastusoppaiden arviot kantojen suunnasta ja kalastuksenvalvojan arvio kalastuksen määrästä perustuvat vuoden 2020 haastatteluihin, eivät koekalastuksiin.
- Luvut ovat pääosin vuosilta 2010–2021. Ne kuvaavat kantojen suuntaa, eivät tämän päivän tilannetta.
Usein kysyttyä Siuntionjoesta ja Kirkkonummen merialueelta
Kannattaako Siuntionjoen suulla tavoitella meritaimenta?
Kanta on pieni ja tarkasti suojeltu. Käyttö- ja hoitosuunnitelmassa Siuntionjoen pääuoman taimenpopulaatioksi arvioitiin noin 420 yksilöä ja vuosittaiseksi kutukannaksi 20–40 kalaa, ja meritaimen on vuoden 2019 luokituksessa erittäin uhanalainen. Suunnitelma ehdottaa meritaimenen kohdennetun pyynnin kieltämistä muilta osin kuin viehekalastuksen osalta. Merialueelle istutetaan erikseen rasvaeväleikattuja meritaimenia kalastusta varten.
Mikä on kuhan pyyntimitta Kirkkonummen merialueella?
Kalastusasetuksen mukainen pyyntimitta on 42 senttiä. Käyttö- ja hoitosuunnitelma ehdottaa sen nostamista 45 senttiin koko kalatalousalueen merialueella suunnitelman voimaantuloa seuraavan vuoden alusta. Ehdotus ei ole automaattisesti voimassa, joten tarkista tilanne kalastusrajoitus.fi-portaalista ennen kalastusta.
Missä kuha ja ahven lisääntyvät tällä alueella?
Mallinnusten mukaan Pikkalanlahti on erittäin suotuisa kuhan lisääntymisalue ja myös jotkin Porkkalan lahdet soveltuvat kuhan kutualueiksi. Ahvenelle suotuisiksi poikastuotantoalueiksi mallinnettiin Pikkalanlahti, Upinniemen ja Porkkalanniemen välinen alue, osa Porkkalan itärannikkoa sekä Espoonlahti — Espoonlahden ja Långvikenin perukka on listattu erittäin suotuisiksi. Suunnitelmaan on kirjattu, että tärkeimmillä kutu- ja poikastuotantoalueilla voidaan kieltää kaikenlainen kalastus.
Onko alueen järvissä kuhaa?
Vuoden 2019 koeverkkokalastuksissa Heparissa, Petäjärvessä, Enäjärvessä ja Poikkipuoliaisessa kuhakanta oli kaikissa vähintään hyvä ja poikastuotanto runsasta Enäjärvellä ja Heparilla. Samoissa järvissä oli kuitenkin runsas särkikalakanta ja petokalakoon ahvenia vähän. Kuhaa on myös istutettu alueen sisävesiin säännöllisesti 2010-luvulla.
Miksi ulkosaaristosta ei saa haukea?
Suunnitelman mukaan ulkosaaristossa hauki on lähes hävinnyt. Selitykseksi esitetään, että vielä 1980–90-luvuilla ulkosaaristossa oli laajoja rakkohaurukasvustoja, jotka ylläpitivät runsaita haukikantoja, mutta rehevöitymisen myötä rihmamaiset levät valtasivat kasvustot ja haukikannat taantuivat. Kalastuspaine on siksi siirtynyt sisäsaaristoon.
Paljonko alueella kalastetaan?
Kalatalousalue oli kymmenen eniten kalastetun kalatalousalueen joukossa: vapaa-ajankalastusta harrastettiin arviolta yli 100 000 päivää vuodessa, estimaatti oli 102 618 kalastuspäivää. Viehekalastuspäiviä oli 3,7 päivää vesihehtaaria kohti vuosina 2017–2018. Kalastusoppaiden asiakasvuorokausia oli 161 vuonna 2018, eli opastoiminnan osuus paineesta on pieni.
Lähteet ja lisätieto
Väitteet perustuvat viranomais- ja tutkimuslähteisiin. Linkit avautuvat alkuperäisaineistoon.
- Kirkkonummi-Siuntionjoen kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma (Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu 13/2025) — kalatalousalueen vesistöt ja kokonaispinta-ala s. 6; merialueen pinta-ala ja Pikkalanlahden tila s. 9; kuhan ja ahvenen tila, kuhan kasvu ja pyyntimitta 42 cm, siian osuus saaliista, meritaimenen uhanalaisuus ja Pikkalanlahden taimensaalis s. 11–12; merilohi, silakka, hauki ja made s. 13; kampela, Pikkalanlahden kalabiomassa ja merialueen istutustaulukot s. 14; ympäristömyrkyt ja kuhan aistinvarainen arvio s. 15; kaupallisten kalastajien määrä s. 16; rysä- ja verkkosaaliiden kehitys sekä särkikalapilotti s. 17–18; hyljelaskennat ja hyljevahingot s. 19; merimetsokoloniat ja vahinkoarviot s. 20; merimetsotaulukko s. 21; merimetsojen kalankulutuslaskelma s. 22–23; vapaa-ajankalastuksen määrä s. 23; kalastusrajoitukset merialueella ja kalastustiedustelun saalislajit s. 24; kalastusoppaiden haastattelut ja saaliskiintiöt s. 27; kutu- ja poikastuotantoalueet s. 28; sisävesien perustiedot ja ekologinen tila s. 33; sisävesien lajisto, istutukset ja koekalastukset s. 36; sisävesien istutustaulukot s. 37; ahventen elohopeapitoisuudet ja sisävesien kalastusrajoitukset s. 38; sisävesien kuhakanta s. 40; lajikohtaiset tavoitteet ja kuhan pyyntimittapäätös 19.4.2012 s. 41; made, kampela ja särkikalat s. 42; meritaimenen säätelyehdotukset, pyyntimitta 45 cm ja solmuvälirajoitukset s. 43; kutualueiden säätely ja Pikkalan sulun seuranta s. 44; istutussuunnitelma ja siikaistutukset s. 46–47; kalastuksen ja kalakantojen seuranta s. 48–49; Siuntionjoen meritaimenen elvytyssuunnitelma, populaatiokoko ja kalatiet s. 50–51; Mankinjoen elvytyssuunnitelma s. 53; vieraslajit s. 54; toimenpideaikataulu s. 66
- Kalastusrajoitus.fi — ajantasaiset aluekohtaiset rajoitukset
- Luonnonvarakeskus — kalakantojen tila ja seuranta