Etusivu › Kalavedet › Vanajanselkä
Kalavedet · Kanta-Häme
Vanajanselkä — kalakannat ja saalistilastot
Vanajanselän kalatalousalue kattaa Vanajaveden järvialtaan Hämeenlinnan seudulla: avoimen Vanajanselän lahtivesineen sekä Rauttun-, Makkaran- ja Kärjenniemenselän. Tällä sivulla on se, mitä alueen viralliseen käyttö- ja hoitosuunnitelmaan on kirjattu: kuhan mitatut yksikkösaaliit, kaupallisen kalastuksen kirjanpito ja koko lajikirjon saalisjakauma.
Pikavastaus
Kuha on ylivoimaisesti Vanajanselän tärkein kala: kaupallisessa kalastuksessa sen osuus saaliista on ollut vuodesta 2017 alkaen alimmillaankin lähes 80 prosenttia, ja vuonna 2020 osuus oli 86,1 prosenttia. Vuoden 2017 tiedustelun mukaan koko alueen kokonaissaalis oli noin 83 272 kiloa, josta kuhaa 19 435 kiloa (23,3 %) — vuonna 2015 vastaavat luvut olivat noin 94 234 kiloa ja 28 433 kiloa (30,2 %). Suurin yksittäinen saalislaji painomääräisesti on kuitenkin usein sulkava: vuonna 2017 sitä saatiin 17 688 kiloa eli 21,2 prosenttia koko alueen saaliista. Kuhan alamittaa nostetaan 42 senttimetristä 45 senttiin vuoden 2027 alusta, koska nykyinen alamitta ei riitä turvaamaan naaraille edes yhtä kutukertaa ennen pyyntikokoon päätymistä.
| Vesialue | Vanajaveden järviallas: Vanajanselkä lahtivesineen, Lusinselkä ja Kuhanselkä, sekä Rauttun-, Makkaran- ja Kärjenniemenselkä; yhteensä n. 14 879 ha |
|---|---|
| Kuhan osuus kaupallisesta saaliista | 55,5–86,1 % vuosina 2016–2020, nousussa; 2020: 86,1 % |
| Koko alueen kokonaissaalis (tiedustelu) | n. 83 272 kg (2017) ja n. 94 234 kg (2015) |
| Kuhan osuus tiedustelusaaliista | 23,3 % (2017) ja 30,2 % (2015) — suurin Vanajanselän puolella (27 %) |
| Kuhan kasvu | saavuttaa 42 cm:n mitan keskimäärin 5. kasvukaudella; naaraat sukukypsiä pääosin 45 cm:ssä |
| Kuhan alamitta | nousee 42 cm:stä 45 cm:iin 1.1.2027, siirtymäaika 5 vuotta |
| Viehekalastuksen yhtenäislupa | 355 kalastajaa (2020), pääosin kuhan vetouistelua |
Näytä Vanajanselkä (Hämeenlinna) kartalla
Sisältö tarkistettu 27.7.2026. Säädökset, luvat ja hinnat muuttuvat: tarkista ajantasainen tieto alla linkitetyistä viranomaislähteistä.
Kuha — alueen ehdoton ykköslaji, osuus kasvaa yhä
Vanajanselän kalatalousalue kattaa Vanajaveden järvialtaan Hämeenlinnan seudulla: avoimen Vanajanselän lahtivesineen sekä Lusinselän ja Kuhanselän, ja länsipuolella Rauttun-, Makkaran- ja Kärjenniemenselän. Vesipinta-alaa on yhteensä noin 14 879 hehtaaria. Vanajavesi on käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaan yksi koko Suomen suosituimmista kuhajärvistä, ja sekä vapaa-ajan- että kaupallinen kalastus on alueella erittäin runsasta.
Kuhan merkitys näkyy suoraan kaupallisen kalastuksen kirjanpidossa (Luonnonvarakeskuksen tilastot). Vuodesta 2017 alkaen kuhan osuus kokonaissaaliista on ollut alimmillaankin lähes 80 prosenttia, ja osuus on ollut nousussa: 55,5 % (2016), 79,7 % (2017), 74,7 % (2018), 83,1 % (2019) ja 86,1 % (2020). Vuonna 2019 sekä pyyntiponnistus että kokonaissaalis jäivät poikkeuksellisen alhaisiksi talven 2018–2019 heikon jäätilanteen vuoksi. Kaupallisen kalastuksen määrä on alueella muutenkin erittäin merkittävä: pyyntivuorokausia on kertynyt vuosina 2015–2020 noin 30 000–60 000 vuodessa.
Kalatalousalueen viehekalastuksen yhtenäisluvan osti vuonna 2020 yhteensä 355 kalastajaa (Puranen & Ranta 2021), ja yhtenäisluvalla tapahtuva kalastus on pääasiassa kuhan vetouistelua. Kuha on myös tiedusteluun vastanneiden kalastajien selvästi tavoitelluin laji — osin taimenen ja kirjolohen harvinaisuuden vuoksi valtaosa kalastajista ei edes tavoittele niitä. Yleiskalastusoikeuksilla (onki, pilkki) tai kalastonhoitomaksulla tapahtuvaa kalastusta ei rekisteröidä, joten sen kokonaismäärää tai saalista ei pystytä arvioimaan — suunnitelma pitää kuitenkin todennäköisenä, että sen merkitys saaliissa on yhtenäisluvilla tapahtuvan kalastuksen tasoinen tai suurempikin, ja ahven lienee heittokalastuksessa selvästi tärkeämpi laji kuin kirjanpidosta näkyy.
Kuhan kasvu ja alamitan nosto 45 senttiin
Kuha kasvaa Vanajanselällä varsin nopeasti ja saavuttaa 42 senttimetrin pyyntimitan keskimäärin 5. kasvukaudella (Puranen & Ranta 2018). Naaraat tulevat sukukypsiksi pääosin 45 senttimetrin pituudessa, koiraat hieman pienempinä — joukossa on toki myös selvästi suurempana sukukypsyviä yksilöitä. Suunnitelman johtopäätös on suora: nykyinen 42 senttimetrin lakisääteinen alamitta ei riitä turvaamaan naaraille edes yhtä kutukertaa ennen pyyntikokoon rekrytoitumista, ja 42:sta 45 senttiin kasvamiseen kuhalta ei mene edes kokonaista kasvukautta.
Tämän vuoksi kuhan alamitta nostetaan Vanajanselällä 45 senttimetriin ja verkkokalastuksessa kielletään solmuvälit 26–54 millimetriä — alle 26 mm verkoilla voidaan yhä pyytää erityisesti muikkua, ja yli 54 mm rajalla vältetään alamittaisten kuhien pyyntiä. Kalatalousalueen suositus menee vieläkin pidemmälle: kuhaa pyydettäisiin vasta 50 senttimetrin koosta ja kuhaan keskittyvässä verkkopyynnissä käytettäisiin vähintään 60 millimetrin verkkoja, ja yli 70 senttimetrin kuhat suositellaan vapautettavaksi aina kun se on mahdollista kalaa vahingoittamatta. Ruuhijärvi ym. (2014) totesivat, että alueella olisi perusteita nostaa alamitta jopa 50 senttiin, koska petokalojen ravintotilanne on hyvä eikä nosto todennäköisesti vaaranna kuhien kasvua — nyt päätetty 45 sentin alamitta on siihen nähden maltillinen välivaihe. Uudet rajoitukset astuvat voimaan 1.1.2027, viiden vuoden siirtymäajalla, jotta kaupallisille kalastajille ei koidu kohtuutonta investointitarvetta jo käyttökelpoisten pyydysten vaihtamisesta — moni on jo oma-aloitteisesti siirtynyt 55–60 mm:n verkkoihin.
Kuhanselällä on lisäksi vuosittainen kutuaikainen rauhoitus: kaikki kalastus, myös onki, pilkki ja viehekalastus, on kielletty erikseen rajatulla alueella 15.5.–15.6. Rauhoitusta jatketaan ja aluetta laajennetaan vuodesta 2022 alkaen.
Koko lajikirjo: sulkava ja hauki suurimmat painomäärältään kuhan jälkeen
Kalastustiedustelujen saalisarviot 2015 ja 2017 kertovat koko lajikirjon. Vuonna 2017 koko alueen kokonaissaalis oli noin 83 272 kiloa, vuonna 2015 noin 94 234 kiloa. Painomäärältään suurin yksittäinen laji ei kummassakaan tiedustelussa ollut kuha vaan sulkava: 19 010 kg (20,2 %) vuonna 2015 ja 17 688 kg (21,2 %) vuonna 2017. Hauki oli seuraavaksi suurin, 15 189 kg (16,1 %) ja 14 997 kg (18,0 %), ja ahven kolmantena, 14 677 kg (15,6 %) ja 11 980 kg (14,4 %). Kuha oli 2015 suurin yksittäinen laji (28 433 kg, 30,2 %), mutta vuonna 2017 sen osuus laski 19 435 kiloon (23,3 %) — kuhankalastuksessa vuosi 2017 oli suunnitelman mukaan erityisen huono niin osuuden kuin alueen kokonaissaaliinkin osalta.
Kuhan merkitys vaihtelee selvästi osa-alueittain: sen osuus saaliista oli 2017 selvästi suurin Vanajanselän puolella (27,2 %), kun taas Rauttun- ja Makkaranselällä osuus oli 16,9 % ja Kärjenniemenselällä vain 11,3 %. Muita saaliissa näkyviä lajeja olivat lahna (3 706–4 679 kg), made (3 065–3 703 kg), karppi, pasuri, säyne, toutain, suutari, sorva, ankerias, siika, kirjolohi, järvilohi, kuore, muikku, taimen, salakka ja kiiski. Koekalastuksissa koko Vanajaveden alueella kalakannat ovat olleet särkikalapainotteisia, ja Vanajanselän puolella särkikalojen osuus on vielä selvästi suurempi kuin alueen itäosissa, joissa erityisesti ahvenen osuus korostuu (Kivinen 2021).
Siika hidastuu 35 sentin jälkeen, istutukset painottuvat harkintaan
Vanajanselän siika-aineiston kaikki tutkitut yksilöt olivat planktonsiikoja (Puranen & Ranta 2018). Aineisto jäi melko pieneksi, mutta todennäköisesti muita siikamuotoja ei esiinny merkittävissä määrin. Planktonsiika kasvaa keskimäärin kohtalaisen nopeasti, mutta kasvu näyttää hidastuvan noin 35 senttimetrin pituuden jälkeen — tämä saattoi kuitenkin johtua siitä, että kaikki 6. kasvukauden yksilöt olivat samaa, poikkeuksellisen kylmän kesän 2017 kokenutta vuosiluokkaa. Vanajavedellä on todennäköisesti myös nopeammin kasvaneita, 50 senttiä tai suurempia siikoja, mutta niitä ei tutkimusaineistoon saatu.
Vanajaveteen on istutettu 2000-luvulla ainakin kuhaa, siikaa, ankeriasta, kirjolohta, taimenta, karppia ja haukea, ja viimeksi vuonna 2000 myös toutainta. Istutusmäärät ovat käytännössä kaikilla lajeilla vähentyneet tai loppuneet kokonaan 2000-luvun aikana. Kuhaistutukset ovat olleet jo pitkään niin pieniä suhteessa vesialueen kokoon, ettei niillä liene enää ollut merkittävää vaikutusta kannan vahvuuteen — suunnitelman arvion mukaan Vanajanselän kuhakanta on ollut luontaisen lisääntymisen varassa jo pidempään, ja mahdolliset jatkuvat kuhaistutukset kannattaisi painottaa nimenomaan kylmiin vuosiin, jolloin luonnollinen lisääntyminen onnistuu heikommin. Kirjolohta istutetaan Vanajavedelle vuosittain toimenpidevelvoitteena tai kalatalousmaksuvaroilla; sen vieraslajistatuksen vuoksi mahdollisia haittavaikutuksia seurataan, mutta toistaiseksi luontaisesta lisääntymisestä ei ole näyttöä. Myös karppia on istutettu 2000-luvulla lähes vuosittain — se kutee niin lämpimässä vedessä, ettei nykyisin ehdi kasvaa riittävän suureksi selviytyäkseen talven yli, mutta ilmastonmuutoksen myötä tilanne saattaa muuttua, minkä vuoksi sitä seurataan.
Virtavedet jääneet kartoittamatta — neljä kohdetta selvityslistalla
Vanajanselän kalatalousalueella on hyvin vähän virtavesiä, eikä niitä tunneta kovin hyvin. Suunnitelmassa listataan neljä Vanajaveteen laskevaa uomaa, joiden tilan selvittäminen on tarkoitus aloittaa kävelykartoituksella ja sähkökoekalastuksella: Oikolanjoki (laskee Saarioisjärven kautta Vanajaveteen Äimäjärvestä, pituutta yli 8 km, pudotuskorkeutta n. 2,4 m), Vanhaoja/Leteenoja (laskee Vanajaveteen Lehijärvestä, pituutta n. 3,5 km, pudotuskorkeutta 1,4 m), Valteenjoki (laskee Salimäen suunnasta Lusinlahden eteläpäähän, pituutta useita kilometrejä) sekä Keskisjärven-Lampisen välinen uoma eli Rompsinoja (laskee Keskisjärvestä Lampisen kautta Uskilanlahteen, pituutta n. 4 km, pudotuskorkeutta 14 m). Näistä ei ole vielä kalastotietoa: kartoitus ja mahdollinen taimenen kotiutusistutus tehtäisiin vasta, jos sähkökoekalastuksissa löytyy lisääntymiseen soveltuvia virtapaikkoja.
Miten näitä lukuja luetaan oikein
- Luvut eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Kaupallisen kalastuksen kirjanpito (kg ja kg/vvrk) ja kalastustiedustelujen saalisarviot (kg ja osuus-%) ovat eri menetelmiä, jotka mittaavat osin eri asiaa — niitä ei voi laskea suoraan yhteen.
- Vapaa-ajankalastuksen kokonaismäärää ei tunneta. Kalastonhoitomaksulla tai ikäperusteisesti tapahtuvaa vapakalastusta, onkimista ja pilkkimistä ei rekisteröidä, joten niiden osuutta kokonaissaaliista ei pystytä arvioimaan tarkasti.
- Ajantasaiset aluekohtaiset rajoitukset: kalastusrajoitus.fi.
Usein kysyttyä Vanajanselkästä
Onko Vanajanselällä hyvä kuhakanta?
On — kuha on alueen ylivoimaisesti tärkein kala. Kaupallisessa kalastuksessa sen osuus saaliista on ollut vuodesta 2017 alkaen alimmillaankin lähes 80 prosenttia, ja vuonna 2020 osuus oli jo 86,1 prosenttia. Kuha kasvaa nopeasti ja saavuttaa nykyisen 42 senttimetrin alamitan keskimäärin 5. kasvukaudella.
Miksi Vanajanselän kuhan alamittaa nostetaan?
Koska 42 senttimetrin alamitta ei riitä turvaamaan naaraille edes yhtä kutukertaa ennen pyyntikokoon päätymistä — naaraat tulevat sukukypsiksi pääosin vasta 45 senttimetrin pituudessa. Alamitta nousee 45 senttiin 1.1.2027, ja samalla verkkokalastuksessa kielletään solmuvälit 26–54 millimetriä. Siirtymäaika on viisi vuotta, jotta kalastajille ei koidu kohtuutonta investointitarvetta pyydysten vaihtamisesta.
Mikä on Vanajanselän suurin saalislaji painon mukaan?
Vuosien 2015 ja 2017 tiedusteluissa painomäärältään suurin yksittäinen laji oli sulkava, ei kuha: 19 010 kiloa (20,2 %) vuonna 2015 ja 17 688 kiloa (21,2 %) vuonna 2017. Hauki oli toiseksi suurin (14 997–15 189 kg) ja ahven kolmas. Kuha oli 2015 kuitenkin suurin yksittäinen laji (28 433 kg, 30,2 %), ja sen osuus vaihtelee vuosittain kalastuksen onnistumisen mukaan.
Onko Vanajanselällä hyviä virtavesiä taimenelle?
Alueella on hyvin vähän virtavesiä, eikä niitä tunneta kovin hyvin — käyttö- ja hoitosuunnitelmassa ne on vasta listattu kartoitettaviksi. Neljä tunnistettua uomaa (Oikolanjoki, Vanhaoja/Leteenoja, Valteenjoki ja Keskisjärven-Lampisen uoma) selvitetään ensin kävelykartoituksella ja sähkökoekalastuksella, ja mahdollisista taimenen kotiutusistutuksista päätetään vasta, jos sopivia lisääntymispaikkoja löytyy.
Lähteet ja lisätieto
Väitteet perustuvat viranomais- ja tutkimuslähteisiin. Linkit avautuvat alkuperäisaineistoon.
- Vanajanselän kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2022–2031 — alueen yleiskuvaus, vesipinta-ala ja naapurialueet s. 4; perustiedot, vesialueen jako ja vedenlaatu s. 7–8; kalastuksen laajuus, viehekalastuksen yhtenäislupa ja kaupallisen kalastuksen kuhasaalistaulukko 2016–2020 s. 10; koekalastusten särkikalapainotteisuus ja kuhan kasvu/sukukypsyys s. 11; siika-aineiston tulokset s. 12; kuhan yksikkösaalis ja tiedustelujen kokonaissaalisarviot 2015/2017 s. 13; lajikohtainen saalistaulukko 2015/2017 s. 14; aikaisemmat istutukset s. 14; virtavesikohteiden kuvaus s. 16; pyyntimitat, solmuvälirajoitukset ja siirtymäaika s. 17; alamittasuositukset ja Kuhanselän rauhoitusalue s. 17–18; istutussuositukset lajeittain s. 20; kaupallisen kalastuksen pyyntivuorokaudet s. 22; kirjolohen ja karpin vieraslajiarviot s. 29
- Kalastusrajoitus.fi — ajantasaiset aluekohtaiset rajoitukset
- Luonnonvarakeskus — kalakantojen tila ja seuranta