Etusivu › Kalavedet › Hauhon reitti

Kalavedet · Kanta-Häme, Päijät-Häme ja Pirkanmaa

Hauhon reitti — kalakannat ja saalistilastot

Hauhon reitin kalatalousalue kattaa Hämeen järvet Kukkiasta ja Kuohijärvestä Hauhonselälle, Vesijaolle ja Vehkajärvelle. Tällä sivulla on se, mitä alueen viralliseen käyttö- ja hoitosuunnitelmaan on kirjattu: koekalastusten yksikkösaaliit lajeittain, kuhan kasvumittaukset, taimenpurojen poikastiheydet ja pyyntimitat.

Näytä Hauhon reitti kartalla

Sisältö tarkistettu 27.7.2026. Säädökset, luvat ja hinnat muuttuvat: tarkista ajantasainen tieto alla linkitetyistä viranomaislähteistä.

Alue lyhyesti — kaksi hyvin erilaista järvityyppiä

Hauhon reitin kalatalousalue syntyi Hauhon, Vehkajärven-Vesijaon ja Kukkian kalastusalueiden yhdistyessä. Vesipinta-alaa on 28 283 hehtaaria, ja suurimmat järvet ovat Kukkia (4 388 ha), Kuohijärvi (3 504 ha), Iso-Roine (3 145 ha), Vehkajärvi (2 606 ha), Hauhonselkä (2 219 ha), Vesijako (1 663 ha), Ilmoilanselkä (1 500 ha) ja Pyhäjärvi (968 ha).

Suunnitelma jakaa suurimmat järvet kahteen tyyppiin: kirkkaisiin, muikkupitoisiin vesiin (Kuohijärvi, Kukkia, Vesijako ja Vehkajärvi) sekä rehevämpiin, kuhakannaltaan vahvoihin järviin (Hauhon- ja Ilmoilanselkä). Kalastus painottuu eteläisille suurille järville, joilla on myös kaupallista kalastusta — pääosin verkoilla ja rysillä.

⚠️ Suunnitelma kirjaa lähtötilanteen itse: seurantatiedon taso on järvillä pääasiassa erittäin huono, ja useimmat alla olevat luvut ovat yksittäisiä koekalastuksia, eivät aikasarjoja.

Kuha — ainoa laji, jolle alue asetti omat mitat

Kuhan kasvua selvitettiin Hauhonselällä vuonna 2017: kuha kasvaa siellä hyvin nopeasti ja saavuttaa lakisääteisen 42 senttimetrin alamitan keskimäärin jo neljännen kasvukauden lopussa tai heti viidennen alussa. Nopea kasvu näkyy myös sukukypsymisessä: naaraat tulevat sukukypsiksi pääosin vasta 45 senttimetrin pituudesta lähtien. Jos kuhille halutaan turvata vähintään yksi kutukerta ennen saaliiksi päätymistä, kalastus tulisi aloittaa aikaisintaan 45 senttimetrissä.

Siksi kuhan alamitta nostetaan Hauhon- ja Ilmoilanselällä 45 senttimetriin ja alle 55 millimetrin solmuvälin verkot kielletään. Rajoitukset otetaan käyttöön vuonna 2023 ELY-keskuksen hallintopäätöksellä, ja vuosi 2022 käytetään niistä tiedottamiseen.

Ilmoilanselällä perustelu on sama mutta aineisto ohuempi: vuoden 2017 aineiston mukaan kasvu on erittäin nopeaa ja 42 senttimetriä ylittyy jo neljännellä kasvukaudella, mutta suunnitelma toteaa itse aineiston jääneen hyvin suppeaksi. Sukukypsymistä ei ole mitattu; sen arvioidaan todennäköisesti tapahtuvan suurin piirtein samaan tahtiin tai jopa hieman suuremmassa koossa kuin Hauhonselällä. Osakaskunnan kirjanpidossa Ilmoilanselän kuhasaaliit olivat 1990-luvulla käytännössä olemattomia ja yleistyivät 2000-luvulla. Vuoden 2017 aineistossa vuosiluokka 2013 erottui erittäin vahvana, vaikka istutusmäärä oli melko vähäinen — suunnitelman mukaan tämä viittaa siihen, että kanta on peräisin pääasiassa luontaisesta lisääntymisestä.

Muilla järvillä kuhan alamitta on lakisääteinen 42 senttimetriä eikä kalatalousalue aseta solmuvälirajoitusta; suositus on vähintään 50 millimetrin verkot, kun kuha on pääasiallinen kohdelaji. ⚠️ Koko alueella suositellaan vapauttamaan yli 70 senttimetrin kuhat, mutta ylämitta on pelkkä suositus eikä siitä tehdä ELY-keskuksen päätöstä. Ks. kuhan lajisivu ja pyyntimitat ja rauhoitusajat.

Koekalastukset — neljä järveä, neljä erilaista kalastoa

Hauhonselkää on koekalastettu ainakin vuosina 2008, 2011, 2014, 2017 ja 2020. Kalakanta on ollut särkikalavaltainen ja petokalojen osuus biomassasta hyvin alhainen, mikä on suunnitelman mukaan tyypillistä voimakkaasti rehevöityneille vesistöille. Kokonaisyksikkösaaliin paino kasvoi vuodesta 2008 vuoteen 2014, mutta lukumääräisesti yksikkösaalis oli korkeimmillaan vuonna 2011, laski siitä vuoteen 2014 ja on sen jälkeen pysytellyt tasaisena.

Pyhäjärven vuoden 2012 koekalastuksessa kokonaisyksikkösaalis oli 29,81 kalaa ja 660,31 grammaa verkkovuorokaudessa. Kappalemäärässä runsain oli ahven (10,39 kpl ja 174,91 g), painossa särki (7,28 kpl ja 237,19 g). Muut lajit: salakka 5,72 kpl, kiiski 2,84, pasuri 2,08, kuore 1,03, lahna 0,23, hauki 0,13, kuha, made ja muikku kukin 0,03 sekä sorva 0,02. Särkikalojen osuus kokonaisbiomassasta oli 57,63 prosenttia, ahvenkalojen 30,48 ja petokalojen 20,05 prosenttia. Vaikka piirteet viittaavat rehevöityneeseen vesistöön, Pyhäjärven kokonaisyksikkösaalis on hyvin pieni, mikä on tyypillistä karummille vesistöille; rajoittava tekijä voi suunnitelman mukaan olla järven syvyys ja matalien, tuottavien alueiden vähyys.

Kukkiaa koekalastettiin vuonna 2014. Kokonaisyksikkösaalis oli 59,38 kalaa ja 936,68 grammaa, ja kalakanta oli lievästi ahvenkalavaltainen: ahvenkalat 51,35 ja särkikalat 46,98 prosenttia. Runsaimpina erottuivat ahven (31,52 kpl ja 462,54 g) ja särki (21,17 kpl ja 383,94 g). Kuhaa saatiin hyvin vähän, yksikkösaalis 0,04 kappaletta ja 4,35 grammaa, ja petokalojen osuus jäi 7,91 prosenttiin. ⚠️ Suunnitelma varoittaa itse, että koekalastus aliarvioi merkittävästi haukien määrää; hauen yksikkösaalis oli 0,02.

Kuohijärveä koekalastettiin vuosina 2009 ja 2015. Kokonaisyksikkösaalis laski 16,93 kalasta 12,17 kalaan ja 392,26 grammasta 236,5 grammaan. Ahvenen yksikkösaalis laski 10,31 kalasta 8,21 kalaan ja särjen 3,35 kalasta 1,63 kalaan; painona särki väheni 108,82 grammasta 46,54 grammaan. Kuhan kappalemääräinen yksikkösaalis pysyi 0,07 kalassa, mutta paino nousi 6,87 grammasta 11,97 grammaan, ja muikkua saatiin 0,07 kalan sijasta 0,41 kalaa. Suunnitelman tulkinta: petokalojen — erityisesti petoahvenen — osuus oli kasvanut ja kuhan määrä lisääntynyt samalla kun varsinkin särki oli vähentynyt huomattavasti. Se lisää varauksen, että tämä edesauttaa järven erinomaista tilaa mutta voi vaikuttaa negatiivisesti petokalojen kasvuun. Muikkua ei koekalastuksissa saatu paljoa, mutta järvellä pyydetään sitä kaupallisestikin eikä muikkukannan tilaa ole seurattu. Ks. muikun lajisivu.

Taimen — virtavesissä, ei järvissä

Suunnitelman virtavesitaulukossa luontainen taimenkanta on merkitty viidelle kohteelle: Evojoki, Luutajoki, Palsanoja, Vihavuodenkoski ja Teuronjoki.

Evojoen vuoden 2020 sähkökoekalastuksissa kaikilta kolmelta koealalta saatiin useamman ikäryhmän taimenia: Ämmänmäenkoskella tiheydet olivat melko hyviä, mutta Kinnas- ja Lehmäkoskella erittäin alhaisia. Taimenen lisäksi saatiin kivennuoliaisia ja yksi ahven. DNA-näytteissä Evojoen kanta erosi jopa Luutajoesta, vaikka uomien välissä on vain pieni Alinen Rautjärvi — kannat ovat siis hyvin paikallisia.

Luutajoella taimen lisääntyy luontaisesti: yhtä lukuun ottamatta kaikilta kahdeksalta koekalastusalalta on saatu taimenia, mutta tiheydet ovat olleet pääosin hyvin alhaisia — vain koealalla 4 on ajoittain ollut suurempia tiheyksiä.

Vihavuodenkoski Kukkian ja Iso-Roineen välissä on alueen virtavesistä selvästi merkittävin kalastuskohteena. Taimenen poikastiheydet ovat vaihdelleet erittäin paljon: vuosina 2014, 2015 ja 2018 ne olivat erittäin heikkoja, muina vuosina kohtalaisen korkeita — vuonna 2017 jopa yli 20 kalaa sadalla neliömetrillä. Koskeen on istutettu vuonna 2011 ja vuosina 2014–2020 taimenen mätiä ja vastakuoriutuneita poikasia, ja kannassa näkyy DNA-näytteiden perusteella voimakkaasti istutusvaikutus; koska kanta ei ole alkuperäinen, tuki-istutuksia voidaan tehdä jatkossakin. Koskessa tavataan säännöllisesti myös ahvenia, särkiä, mateita, kivisimppuja ja kivennuoliaisia. Ks. taimenen lajisivu.

Auttoisten Särkijoesta ei vuonna 2015 saatu taimenia eikä muitakaan kaloja, mutta vuosina 2019 ja 2020 jokeen istutettiin 1700 vastakuoriutunutta taimenta, ja vuoden 2020 koekalastuksissa saatiin 15 kesänvanhaa ja yksi edellisen vuoden taimen. Palsanojassa suunta on toinen: vuoden 2010 sähkökoekalastuksissa saatiin 17 taimenta, joista 6 oli luonnollisesta lisääntymisestä, mutta vuonna 2019 enää 2 — kanta on luontainen mutta erittäin heikko. Vuolu- ja Jänisjoen koealoilta ei saatu vuosien 2018 ja 2020 koekalastuksissa lainkaan saalista, mutta Vuolujoella aloitettiin vuonna 2021 mätirasioilla tehtävä kotiutusistutuskokeilu, ja saman vuoden koekalastuksessa taimenia jo saatiin.

Rauhoitusalueet ja virtavesien kalastuskiellot

Rauhoitusalueet perustetaan vaeltavan taimenkannan suojelemiseksi, ja tässä vaiheessa niitä asetetaan vain Evojoen ja Vihavuodenkosken alueille. Molemmilla on kielletty kaikki verkkokalastus 1.9.–30.11. sekä kalastus alle 50 millimetrin solmuvälin verkoilla 1.5.–10.6.

Virtavesissä sääntö on tiukempi. Evon reitillä ja Teuronjoella kaikki kalastus on kielletty, koska niissä on luontainen taimenkanta ja kunnostuskohteita. Vihavuodenkoskella vapakalastus on sallittu, ja Vihavuosi-yhdistys myy luvat ja päättää ehdoista. Muilla kohteilla harkinta on tapauskohtaista.

Istutukset ja se, mitä niistä saa istuttaa

Tärkeimpiä istutuslajeja ovat olleet kuha, planktonsiika ja kirjolohi. Suunnitelman linja on, ettei tiheisiin kuha- tai siikakantoihin ole erityistä tarvetta tehdä istutuksia ja että kuhaistutukset olisi järkevämpää painottaa sellaisiin kylmiin vuosiin, joina luonnollisen lisääntymisen voi olettaa onnistuvan heikommin. Taimen- ja järvilohi-istutuksia voidaan tehdä järviin kalastettavan kannan ylläpitämiseksi; kaikki kesänvanhat ja sitä vanhemmat istukkaat tulee rasvaeväleikata.

Kokemäenjoen vesistöalueella käytettävät istutuskannat on määritelty lajeittain: kuhalla paikalliset tai aiemmin käytetyt kannat, planktonsiialla Rautalampi tai Koitajoki, järvitaimenella paikalliset kannat tai Rautalammin ja Vuoksen vesistön kanta, järvilohella Vuoksen vesistö ja harjuksella Rautalampi. Listalla ovat myös järvisiika, hauki, toutain, nahkiainen, ankerias ja nieriä.

Kirjolohi on luokiteltu tarkkailtavaksi tai paikallisesti haitalliseksi vieraslajiksi: luontaisesta lisääntymisestä on vain satunnaisia havaintoja, mutta se saattaa haitata taimenen menestymistä. Istutuksia voidaan nykyisellään tehdä. Karppia on istutettu ainakin Hauhonselälle ja Ormajärveen, eikä se tällä hetkellä tuota luontaista kantaa.

Mitä alueelta ei vielä tiedetä

Iso-Roineen kalakantoja ei ole aikaisemmin selvitetty; kalastus on siellä keskittynyt kuhaan, siikaan ja muikkuun, ja ahventa saadaan melko hyvin. Ilmoilanselkää ei ole koekalastettu, Vehkajärveä ei ole tutkittu lainkaan, eikä Vesijaosta ole mitään seurantatietoa — kalastajien mukaan Vesijaossa on elinvoimainen muikkukanta, runsaasti haukia ja ahventa sekä istutettuna siikaa ja kuhaa. Suunnitelmakaudella 2022–2031 verkkokoekalastukset kohdistetaan ensin Ilmoilanselälle, Pyhäjärvelle, Iso-Roineelle ja Vehkajärvelle, myöhemmin Kuohijärvelle, Vesijaolle ja Kukkialle.

Usein kysyttyä Hauhon reittistä