Etusivu › Kalavedet › Eurajoki, Lapinjoki ja Säkylän Pyhäjärvi

Kalavedet · Satakunta

Eurajoki, Lapinjoki ja Säkylän Pyhäjärvi — kalakannat ja saalistilastot

Eurajoki-Lapinjoen kalatalousalue kattaa Säkylän Pyhäjärven, neljä mereen laskevaa jokea ja joukon pienempiä järviä Rauman, Eurajoen, Euran ja Säkylän seudulla. Tällä sivulla on se, mitä alueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaan on kirjattu: mitatut saalismäärät, koekalastustulokset, kalateiden vaikutus ja voimassa olevat rauhoitukset.

Näytä Säkylän Pyhäjärvi ja Eurajoki ja Lapinjoki kartalla

Sisältö tarkistettu 27.7.2026. Säädökset, luvat ja hinnat muuttuvat: tarkista ajantasainen tieto alla linkitetyistä viranomaislähteistä.

Säkylän Pyhäjärvi — noin 800 tonnia kalaa vuodessa

Pyhäjärvi on kalatalousalueen suurin ja kalataloudellisesti merkittävin järvi: suuri vähähumuksinen vesi, jonka keskisyvyys on 5,5 metriä, maksimisyvyys 26 metriä ja valuma-alue 615 neliökilometriä.

Hoitoyhdistyksen saalistilastoinnin mukaan järven kokonaiskalasaalis on ollut viime vuosina noin 800 000 kiloa vuodessa, mikä vastaa 2000-luvun alun tasoa. Seurantajaksolla vuosisaalis on vaihdellut 350 000 ja 1 000 000 kilon välillä ja ollut keskimäärin noin 700 000 kiloa. Vuoden 2019 kaupallisen kalastuksen saalis oli hieman yli 600 000 kiloa ilman kotitarve- ja virkistyskalastusta.

Järvellä toimii noin 10 I-ryhmän ja noin 40 II-ryhmän kaupallista kalastajaa; tavoitteena on, että järvi antaa jatkossa elinkeinon noin 15:lle I-ryhmän ja 45:lle II-ryhmän kalastajalle. Suurin osa saaliista pyydetään nykyään avovesikaudella nuottaamalla ja rysillä; talvinuottaus on menettänyt merkitystään.

Pyhäjärven saaliit lajeittain

Kuore on ollut 2010-luvun lopulla kilomäärällisesti runsain saalislaji. Särki on noussut talouskalalajien joukkoon: vuoden 2012 jälkeen keskimääräinen särkisaalis on ollut noin 200 000 kiloa, mutta vuosikymmenen lopulla saaliit laskivat ja vuonna 2019 jäätiin alle 150 000 kilon.

Ahvensaalis on 2000-luvun aikana vaihdellut 100 000 ja 200 000 kilon välillä. Korkeimmillaan se oli vuosina 2014–2016, jolloin ylitettiin 170 000 kiloa; vuosikymmenen loppua kohden saalis on laskenut lähelle 100 000 kiloa. Muikun vuosisaaliit ovat 2010-luvulla vaihdelleet 50 000 ja 150 000 kilon välillä, ja suunnitelman mukaan ne ovat laskeneet merkittävästi 2000-luvun alun tilanteesta. Muikun ja siian merkitys kalataloudelle on vähentynyt, ja kylmän veden lajien arvioidaan taantuvan edelleen.

Koekalastus kertoo eri tarinan kuin saalismäärät

Luonnonvarakeskuksen vuoden 2019 koeverkotuksissa Pyhäjärven kokonaisyksikkösaalis oli merkittävästi noussut vuosien 2009, 2012 ja 2015 tasoon nähden. Runsaimmat lajit olivat ahven ja kuore, mutta ahvenista valtaosa kuului 0+ ja 1+ -ikäryhmiin: petomaisten eli yli 15-senttisten ahventen osuus oli selvästi laskenut. Suuri kokonaisyksikkösaalis ja petokalojen vähäinen osuus indikoivat tyydyttävää ekologista tilaa, ja vuoden 2019 luokituksessa järven tila laskikin hyvästä tyydyttäväksi.

Koeverkkosaalis koostui yhdeksästä kalalajista; niiden lisäksi järvessä tavataan säännöllisesti ainakin madetta, suutaria, taimenta ja kivisimppua. Poikaspyynneissä muikun heikoin poikastiheys havaittiin keväällä 2017 ja myös kevään 2020 tulos jäi heikoksi; siian poikastiheydet ovat 2010-luvulla olleet tasaisia mutta alempia kuin 1990- ja 2000-lukujen vaihteessa.

Pyhäjärvellä kalastus on myös vesiensuojelua, ja tälle on suunnitelmassa numeerinen kynnys: kokonaisfosforipitoisuuteen perustuen laskettu hoitokalastuslajien vuosisaalis tulisi olla vähintään 370 000 kiloa, jotta vedenlaadullisia vaikutuksia saadaan aikaan. Samalla petokalojen — ison ahvenen, hauen ja mateen — osuuden kokonaisbiomassasta tulee pysyä riittävänä.

Pyhäjärven rauhoitukset ja pyyntisuositukset

Valtakunnallisten rauhoitusten lisäksi suunnitelmassa esitetään Pyhäjärvelle siian kuturauhoitusta verkko- ja rysäpyynniltä 15.10.–10.11. Pyhäjoen suualue esitetään rauhoitettavaksi verkko-, rysä-, katiska- ja nuottapyynniltä 1.9.–30.11. sekä 15.3.–31.5., mikä turvaa taimenen kutuvaelluksen ja kevätkutuisten petokalojen lisääntymisen jokisuulla. Talvinuottaus rajoitetaan Käkiniemennokan, Iissalon, Emäkarin ja Säkylän–Pöytyän kuntarajan linjan länsipuolelle.

Hoitoyhdistys suosittelee säästämään suurikokoiset emokalat eikä suosittele pyydä ja päästä -kalastusta. Rauhoitukset määrätään osakaskuntatasolla eivätkä rajoita yleiskalastusoikeutta.

Eurajoki — lohi ja taimen lisääntyvät taas alaosassa

Pyhäjärvestä alkava Eurajoki on noin 52 kilometriä pitkä ja laskee Selkämereen Eurajoensalmessa. Vesistöalue on 1336 neliökilometriä, josta järvet kattavat noin 13 prosenttia; Pyhäjärven alapuolisesta valuma-alueesta 54 prosenttia on metsää, 31 prosenttia peltoa ja 11 prosenttia soita.

Pappilankosken ja Panelian patoihin rakennetut kalatiet ovat avanneet vaellusyhteyden mereltä Eurakosken voimalaitospadolle asti, ja tulos näkyy: vuoden 2019 sähkökoekalastuksissa Eurajoen alaosasta saatiin luonnonkudusta syntyneitä sekä taimenen että lohen poikasia, ja vuonna 2020 luonnossa syntyneitä taimenenpoikasia havaittiin myös Pappilankosken yläpuolisessa Faltunkoskessa. Keväällä 2021 joessa syntyneitä siian poikasia saatiin useasta kohteesta — osa nousevista siioista siis käyttää kalatietä.

Joen lajistoon tiedetään kuuluvan ainakin salakka, särki, ahven, hauki, lahna, suutari, kivisimppu, kymmenpiikki ja nahkiainen; keväisin alaosiin vaeltaa myös kuoretta. Yläosan Kauttuankoskella elää oma geneettisesti eriytynyt taimenkanta: vuoden 2019 sähkökoekalastuksissa saatiin vain yksi taimen, mutta kututarkkailuissa 2019 ja 2020 havaittiin useampia kutupareja.

⚠️ Eurajoen valuma-alueen happamat sulfaattimaat voivat laskea jokiveden pH:n kaloille kestämättömäksi; viimeksi happamuuspiikki tappoi kaloja laajemmin joulukuussa 2018.

Pyhäjoki ja Yläneenjoki — kaksi hyvin erilaista Pyhäjärveen laskevaa jokea

Pohjavesivaikutteinen Pyhäjoki on tilaltaan tyydyttävä ja kalastoltaan monipuolinen. Alaosan sähkökoekalastuksissa on saatu taimenta, kivisimppua, ahventa, haukea, särkeä, madetta, suutaria ja pikkunahkiaista, sivu-uomista myös salakkaa, kymmenpiikkiä ja vierasperäistä puronieriää sekä satunnaisina kirjolohta, kuhaa ja peilikarppia. Kuusi ala- ja keskiosan virtapaikkaa kunnostettiin syksyllä 2018 ja Museomyllyn koskeen tehtiin kalatie syksyllä 2019. Taimenistutuksia ei ole 2010-luvulla tehty lainkaan — viimeisimmät ovat vuodelta 2009 — ja jatkossa saa istuttaa vain Pyhäjoen omaa kantaa.

Yläneenjoki on kalatalousalueen ainoa välttävään ekologiseen tilaan luokiteltu joki. Valuma-alue on 234 neliökilometriä ja pääuoma noin 36 kilometriä; alasta 48 prosenttia on metsää, 27 prosenttia peltoa ja 21 prosenttia suota, ja noin puolet Pyhäjärveen tulevasta ravinne- ja kiintoainekuormituksesta on sieltä peräisin. Vuoden 2017 sähkökoekalastuksissa lajisto harveni voimakkaasti ylävirtaan: alimmalla koskella Vanhakartanolla saatiin viisi kalalajia, kun ylimmällä koealalla Höytiönkoskessa saaliiksi tuli vain yksi särki. Rajoittava tekijä on suunnitelman mukaan vedenlaatu, ei koskien rakenne. Jokeen istutettua taimenta ei ole saatu lisääntymään luontaisesti.

Lapinjoki, Raumanjoki ja Harjajuopa — vaellusesteet ratkaisevat

Lapinjoen kalasto muuttuu alavirtaan mentäessä: yläosalla se koostuu järvikaloista eli ahvenesta, hauesta, särjestä ja mateesta, alaosaa kohti päälajeiksi tulevat virtavesikalat kivisimppu ja kivennuoliainen. Keväällä 2019 Hinnerjoen Kirkkokoskeen ja Pitkäkoskeen istutettiin Isojoen kantaa olevia taimenia, joita saatiin saman syksyn koekalastuksissa.

⚠️ Lapinjoen yhteenkään koskeen ei ole vapaata vaellusyhteyttä mereltä. Ensimmäinen vaelluseste, noin 75 sentin pudotuskorkeuden teräsponttipato, on noin 10 kilometriä suulta ylävirtaan, ja keskiosalla Lapinkosken voimalaitospato katkaisee jokijatkumon täydellisesti. Alaosan kosket ovat kuitenkin luonnontilaisen kaltaisia ja soveltuisivat lohikalojen lisääntymisalueiksi, jos vaellusyhteys avataan.

Raumanjoessa elää oma geneettisesti eriytynyt taimenkanta, jota seurataan sähkökoekalastuksin ja PIT-merkinnöin. Vuonna 2020 nousu onnistui hyvin: kutupesälaskennassa löytyi 28 kutupesää. Syksyllä 2017 joessa havaittiin myös yksi Rauman merialueella merkitty rasvaeväleikattu taimen.

Pinkjärven laskujoki Harjajuopa on vaelluskalavesistö luontaisesti lisääntyvän taimenen vuoksi. Luonnonvarakeskus kalasti vuonna 2014 Pinkjärvenojassa yhden 135 neliömetrin koealan: saaliiksi tuli viisi lajia (ahven, hauki, made, särki ja taimen), ja runsain oli taimen — 29 luonnossa syntynyttä yksilöä, joista 16 oli 0+ -ikäisiä.

Köyliönjärvi ja alueen muut järvet

Runsasravinteinen Köyliönjärvi on noin 12,5 neliökilometriä, keskisyvyydeltään 2,6 metriä ja ekologiselta tilaltaan välttävä. Kalastoa hallitsevat rehevälle järvelle tyypilliset särkikalat: särki, salakka, pasuri ja lahna, ja kuore esiintyy järvellä yleisenä. Koekalastuksissa 2012, 2015 ja 2017 särki oli ylivoimainen valtalaji ja petokaloista yli 15-senttinen ahven merkittävin. Kuhakanta on vahvistunut, mutta vuoden 2017 koekalastussaaliin 68 kuhasta yksikään ei täyttänyt valtakunnallista 42 senttimetrin alamittaa. Vuosina 1992–2004 järvestä poistettiin tehokalastuksilla 1083 tonnia kalaa — maksimisaalis 152 kiloa hehtaarilta vuodessa, koko jakson saalis 865 kiloa hehtaarilta — ja silti koekalastusten painoperusteiset saaliit kolminkertaistuivat vuosina 1997–2005. Vuosisaalis on 2010-luvulla ollut noin 30 000 kiloa ja kuhaa on istutettu noin 20 000 poikasta vuodessa.

Suunnitelma esittää kuhalle 45 senttimetrin alamittaa Köyliönjärvelle, Koskeljärvelle ja Pinkjärvelle: kuha on nopeakasvuista eivätkä juuri mitantäyttävät 42-senttiset kalat välttämättä ehdi kutea kertaakaan. Köyliönjärvelle suositellaan lisäksi vähintään 55 millin solmuväliä ja 30–50 millin verkkojen kieltoa.

Turajärven vuoden 2019 koekalastuksessa esiintyi kuusi lajia ja ahven oli runsain; kuhan luontainen lisääntyminen varmistui 0+ -ikäisistä kuhista. Narvijärven koekalastuksissa 1997 ja 2003 lajijakauma oli identtinen ja koostui seitsemästä lajista: runsaimpina särki ja ahven, lisäksi kiiskeä, haukea, siikaa ja salakkaa. Koskeljärvessä elää vankka haukikanta, mutta istutetut kuha, karppi ja kirjolohi ovat menestyneet heikosti; luontaiseen lajistoon kuuluu myös ruutana. Pinkjärvellä ahven on ylivoimaisesti runsain, ja kyselyssä ilmoitettiin lisäksi haukea, madetta ja pieniä määriä ankeriasta ja salakkaa.

Virtavesien rauhoitukset

Vaelluskalavesistöiksi on luokiteltu Eurajoki, Raumanjoki ja Harjajuopa sekä Pyhäjärvi ja Pyhäjoki. Suunnitelma kertaa niissä voimassa olevat valtakunnalliset säännöt:

• Koski- ja virta-alueilla onkiminen ja pilkkiminen on kielletty ympärivuotisesti.
• Joessa ja purossa vaeltavat virtavesilajit — tällä alueella taimen, lohi ja siika — ovat rauhoitettuja 1.9.–30.11.
• Nahkiainen on rauhoitettu 1.4.–15.8.
• Vaelluskalavesistöön kuuluvassa joessa ja purossa on verkkokalastuskielto 15.8.–30.11.

Suunnitelma toteaa suoraan, ettei alueen virtavesissä ole nykyisellään kalastusmatkailuun soveltuvia alueita: kannat eivät kestä lisää kalastuspainetta. Ks. kalastusluvat ja pyyntimitat.

Usein kysyttyä Eurajoen, Lapinjoen ja Säkylän Pyhäjärven kalavesistä