Etusivu › Kalavedet › Pohjanmaan pohjoinen rannikko

Kalavedet · Pohjanmaa

Pohjanmaan pohjoinen rannikko — kalakannat ja saalistilastot

Pohjoisen Rannikko-Pohjanmaan kalatalousalue on rannikkoalue, jossa siika on tärkein laji ja lahna suurin saalis. Tällä sivulla on se, mitä kalatalousalueen viralliseen käyttö- ja hoitosuunnitelmaan on kirjattu: mitatut yksikkösaaliit, osakaskuntien keräämä saalistilasto ja kantojen suunta merialueella, pengerretyssä Luodon-Öjanjärvessä ja alueen joissa.

Näytä Pietarsaaren edusta kartalla

Sisältö tarkistettu 27.7.2026. Säädökset, luvat ja hinnat muuttuvat: tarkista ajantasainen tieto alla linkitetyistä viranomaislähteistä.

Merialue on kalataloudellisesti tärkein osa

Kalatalousalue kattaa merialueen Öjan, Luodon, Pietarsaaren ja Uudenkaarlepyyn ulkopuolella, alueelle laskevat joet sekä pengerretyn Luodon-Öjanjärven. Vesialueen pinta-ala on noin 54 000 hehtaaria, josta 73 prosenttia on merta; suurin järvi on 80 neliökilometrin Luodon-Öjanjärvi. Suunnitelma hyväksyttiin 11.8.2021.

Merialueella oli 86 kaupallista kalastajaa vuonna 2019. Kaupallisen kalastuksen verkkokalastuspaine on 145 000 verkkovuorokautta vuodessa ja rysien kalastuspaine runsaat 24 500 rysävuorokautta vuodessa (keskiarvot 2010–2019); verkkopaine on kymmenessä vuodessa hieman vähentynyt ja rysäpaine kasvanut. Kaupalliset saaliit kasvoivat 237 tonnista (2010) 674 tonniin (2014), mikä johtui suureksi osaksi valtion päätöksestä edistää vajaasti hyödynnettyjen lajien kalastusta.

Vapaa-ajankalastuspaine on verkkovuorokausina mitattuna noin neljäsosa kaupallisen kalastuksen verkkopaineesta. Vuonna 2019 merialueella oli runsaat 1 030 kalastuskortin lunastanutta vapaa-ajankalastajaa. Yli puolet heistä on verkkokalastajia ja neljäsosa heittokalastajia.

Mitä yksikkösaalis on tällä rannikolla

Siika- ja lohirysien sekä muiden kaupallisten rysien yksikkösaaliit Pietarsaaren ja Luodon ulkopuolella nousivat vuosien 2006 ja 2015 välillä noin yhdeksästä kilosta kolmeentoista kiloon rysävuorokautta kohti. Taulukossa 3 siika- ja lohirysien yksikkösaaliiksi on kirjattu 9,07 ja 10,46 kiloa rysävuorokaudessa, pienrysille 2,74 ja 2,42 kiloa sekä kaikille verkoille 0,42 ja 0,38 kiloa verkkovuorokaudessa.

Vapaa-ajankalastuksen saalis oli Pietarsaaren ja Luodon merialueella 13,5 tonnia vuonna 2015 ja keskisaalis kalastajaa kohti 140 kiloa. Hajonta on suurta: pienimmän ryhmän keskisaalis oli 10,2 kiloa ja suurimman 1 412 kiloa.

Siika — alueen arvokkain laji ja sen kolme muotoa

Pohjanlahdella esiintyy kolmenlaista siikaa: hitaasti kasvava merikutuinen siika, vaellussiika sekä saaristosiika, joka voi kasvaa yhtä suureksi kuin vaellussiika mutta kutee saaristossa jokien suistoalueella. Kalatalousalueen oma saaristosiika, niin sanottu Luodonsiika, kutee luodoilla ja jokisuistoissa, ja suunnitelman mukaan sen kutupaikkojen laatu on huonontunut liettymisen ja rehevöitymisen vuoksi.

Osakaskuntien keräämässä tilastossa siikasaalis on ollut 15 902 ja 23 680 kilon välillä vuosina 2011–2019, eli vakaampi kuin monen muun lajin. Istutussuunnitelmassa jatketaan vaellussiian istutuksia Uudessakaarlepyyssä 400 000 poikasella vuodessa ja saaristosiian istutuksia Pietarsaaressa ja Luodossa 217 000 poikasella vuodessa. Emokalakannat ovat Taivalkoskella, eikä kumpikaan ole geneettisesti täysin puhdas.

Kuha ja ahven — pohjoiset kannat, jotka ovat pärjänneet

Perämeren kuhakanta on suunnitelman mukaan lisääntynyt vuosisadan vaihteesta, ja lämpimämmät kesät ovat vahvistaneet vuosiluokkia 1990-luvulta lähtien. Osakaskuntien tilastossa kuhan saalis vaihteli 1 121 ja 2 646 kilon välillä vuosina 2011–2019; vuoden 2015 ja 2016 nousu selittyy suunnitelman mukaan sillä, että Luodon kaupalliset kalastajat lisäsivät juuri silloin lahnan ja särkikalojen rysäkalastusta — kuhaa saadaan usein rysäkalastuksen sivusaaliina.

Ahvenkalastuksen painopiste Suomessa on siirtynyt pohjoiseen: Merenkurkun alueelta saadaan nykyään kolmasosa kaupallisten kalastajien koko ahvensaaliista. Ahvensaaliit Öjan, Luodon ja Pietarsaaren ulkopuolella ovat pysyneet suhteellisen tasaisina kymmenen vuoden ajan, osakaskuntien tilastossa 4 788 ja 6 431 kilon välillä. Vuosiluokan vahvuus riippuu kesä–heinäkuun lämpötilasta, ja sitä voivat heikentää happamat päästöt sekä kolmipiikin ja kuhan poikassaalistus.

Hauki ja made — molemmat laskussa

Haukisaaliit Öjan, Luodon ja Pietarsaaren ulkopuolella ovat vähentyneet vuosina 2011–2019. Osakaskuntien tilastossa haukisaalis laski 10 314 kilosta 6 925 kiloon. Hauen kaupallinen kalastus on samaan aikaan lisääntynyt, koska haukifileiden kysyntä on kasvanut.

Mateen merisaaliit ovat vähentyneet kansallisesti 1990-luvulta lähtien. Syiksi suunnitelma esittää lämpimät talvet, jotka ovat vaikeuttaneet pyyntiä jään alla, sekä lisääntymisen vaikeutumisen happamoituneessa ja rehevöityneessä vedessä. Osakaskuntien tilastossa madesaalis on vaihdellut voimakkaasti, 4 971 ja 9 886 kilon välillä.

Lahna, särki ja säyne — suurin saalis, uusin kalastusmuoto

Merialueen kokonaissaaliit ovat vuosina 2010–2019 koostuneet 70-prosenttisesti lahnasta, silakasta ja siiasta. Lahnasaalis nousi osakaskuntien tilastossa 44 861 kilosta (2011) huippuunsa 137 348 kiloon (2014). Kokonaissaalis oli suurimmillaan samana vuonna, 301 516 kiloa, ja pienimmillään 148 415 kiloa vuonna 2019.

Vapaa-ajankalastajille tehtiin viisi tiedustelua vuosina 1996–2015. Lahnan saalisosuus nousi niissä kuudesta prosentista 25 prosenttiin ja särjen neljästä yhteentoista prosenttiin vuoteen 2010 mennessä, mutta kummankin osuus kääntyi sen jälkeen laskuun vuoteen 2015. Säyneen osuus sen sijaan nousi seitsemästä prosentista 14 prosenttiin vuoteen 2015 asti. Koekalastuksessa vuonna 2017 särki hallitsi Pietarsaaren ja Luodon saariston sisäosien saaliita ja kiiski keskisaaristoa; Öjan sisäsaaristossa ahven oli vallitseva.

Luodon-Öjanjärvi — pengerretty allas omine lukuineen

Luodon-Öjanjärvessä kalastaa 8–12 kaupallista kalastajaa. Kaupallisten kalastajien yksikkösaaliit ovat vuosina 1996–2016 nousseet 1,1 kilosta 3,2 kiloon rysävuorokaudessa ja 0,2 kilosta 0,5 kiloon verkkovuorokaudessa. Verkon yksikkösaalis on vaihdellut noin 0,2 ja lähes 0,6 kilon välillä; poikkeuksia olivat vuodet 2006 ja 2009, jolloin päästiin lähes kiloon. Vuoden 2006 huippu selitetään sillä, että kalat liikkuivat happamoitumista paetessaan enemmän ja olivat helpompia pyytää.

Verkkosaaliin yksikkösaaliista noin kolmannes on haukea ja kolmannes kuhaa. Vertailukausien 1996–2005 ja 2007–2016 välillä mateen saalisosuus laski noin 18 prosentista noin kuuteen, ahvenen seitsemästä kolmeen ja lahnan osuus nousi seitsemästä 18 prosenttiin. Rysäsaaliissa lahnan osuus on vuodesta 2014 ollut lähes 50 prosenttia ja kuhan osuus noussut noin yhdestä prosentista viiteen.

Vapaa-ajankalastajien saaliista 60 prosenttia oli vuonna 2012 ahventa ja haukea, lahnaa ja särkeä kumpaakin noin kymmenen prosenttia ja kuhaa kuusi prosenttia. Järven kokonaissaalis on kaksinkertaistunut, 17 tonnista vuonna 2009 yli 35 tonniin vuonna 2018, vaikka kalastuskortteja myytiin samalla jaksolla noin 600:n sijaan enää 333. Koekalastuksessa vuonna 2018 ahven oli tavallisin laji, sitten särki ja kiiski; kuha ja ahven olivat lisääntyneet ja muikku vähentynyt.

Järvessä on myös ankeriasta. Lasiankeriaan istutukset alkoivat vuonna 2011, ja koekalastuksessa rysällä vuosina 2017–2019 saatiin 13 ankeriasta, pituudeltaan 38–80 senttiä. Saman koekalastuksen sivusaaliina saatiin 481 kiloa ahventa, 440 kiloa särkeä ja 127 kiloa lahnaa sekä 296 kuhaa, 44 madetta ja 117 muikkua.

Meritaimen, lohi ja harjus — uhanalaiset lajit

Meritaimen on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi, ja luonnollisia kantoja on Suomessa enää 12 joessa. Lähin luonnonkantajoki on Lestijoki, 50 kilometrin päässä kalatalousalueen pohjoisrajasta; sen taimenkanta on nykyään täysin riippuvainen istutuksista, ja yli 90 prosenttia taimenista pyydystetään ennen sukukypsyyttä. Kalatalousalueella istutetaan velvoiteistutuksina 50 000–60 000 rasvaeväleikattua smolttia vuodessa. Kokkolan ulkopuolella istutetaan lisäksi 25 600 smolttia, mutta se alue kuuluu jo Perhonjoen ja Lestijoen kalatalousalueeseen. Osakaskuntien tilastossa taimensaalis on ollut 1 428 ja 3 878 kilon välillä.

Itämeren lohi on vaarantunut; luonnonpoikasia tuotetaan Suomessa vain Tornionjoessa ja Simojoessa. Lohisaalis vaihtelee alueella voimakkaasti asetusten, vaellusajankohdan, sään ja hylkeiden mukaan: osakaskuntien tilastossa 2 964 kilosta 10 912 kiloon.

Harjus on rauhoitettu meressä kokonaan. Osakaskuntien vuosisaaliissa harjusta on raportoitu vain kahdesti: vuonna 2002 yksi kala ja vuonna 2011 kaksi kalaa. Alue kuuluu kansallisen harjusstrategian leviämisalueeseen II eli Merenkurkkuun, jossa kanta on heikoin.

Joet — heikko vedenlaatu on suurin este

Ähtävänjoen kalakanta on alueen monilajisin: ahven, hauki, lahna, säyne, särki, kuha, made, ankerias, harjus, siika, salakka, kivennuoliainen, kivisimppu, härkäsimppu, ruutana, seipi, sorva, pasuri, karppi ja järvitaimen sekä nahkiainen ja istutettu purotaimen ja kirjolohi. Joessa on kunnostettu yksitoista koskea 2000-luvulla ilman kalataloudellista seurantaa; taimenenpoikasia on silti havaittu Mansforsenissa ja Pölsforsenissa.

Kruunupyynjoessa on luontainen kanta ahventa, haukea, lahnaa, madetta, särkeä, kiiskiä ja kivisimppua; harjus, taimen, siika ja kuha esiintyvät istutusten ansiosta, ja järvialueella on havaittu kuhan luontaista lisääntymistä. Långbackan koskessa Terjärvissä saatiin sähkökoekalastuksessa vuonna 2014 neljä taimenta, joiden keskipituus oli 24 senttiä, vaikka taimenta ei tiettävästi ollut istutettu vuosina 2010–2014.

Uudenkaarlepyynjoen suistossa tavataan 11 kalalajia, mutta pääuoman kalakanta on suunnitelman mukaan erittäin heikko huonon vedenlaadun vuoksi. Vaellussiika, taimen ja nahkiainen nousevat voimalaitoksen padolle asti, ja voimalaitoksella on velvollisuus siirtää vuosittain 4 000 täysikasvuista nahkiaista padon ohi. Purmojoen Narssjönissä koekalastuksen yksikkösaalis oli 3,5 kiloa verkkovuorokaudessa vuonna 2012.

Säätely — mitä suunnitelma esittää

Kalastuslain mukaan rasvaevällinen taimen on kokonaan rauhoitettu ja rasvaeväleikatun alamitta on 50 senttiä; lohen alamitta on 60 senttiä ja Perämerellä 63°30'N pohjoispuolella 50 senttiä; harjus on kokonaan rauhoitettu meressä; kuhan alamitta on 42 senttiä, kaupallisilla kalastajilla meressä 40 senttiä; nahkiainen on rauhoitettu 1.4.–15.8. ja ankerias 1.10.–31.1.

Siian alamitta on 25 senttiä ELY-keskuksen päätöksellä (1898/5714/2017), ja kalatalousalue aikoo hakea sen nostamista 30 senttiin. Luodon-Öjanjärvelle esitetään osakaskunnille 55 millin minimisolmuväliä kuhan verkkokalastukseen, 36–54 millin verkkojen kieltämistä sekä rysä- ja verkkokalastuskieltoa kuhan kutuaikana 15.5.–15.6.; ahventa ja muikkua saisi edelleen pyytää alle 36 millin verkoilla. Merialueella vastaava kutuaikakielto esitetään Uudenkaarlepyyn sisäsaaristoon.

Usein kysyttyä Pohjanmaan pohjoinen rannikkostä